Jeremías 23

1 Ay! De los pastores que están causando la destrucción y la pérdida de las ovejas de mi campo, dice el Señor.

Voi teitä paimenet, jotka turmelette ja hajoitatte minun laitumeni lauman! sanoo Herra.

2 Esto es lo que el Señor, el Dios de Israel, ha dicho contra los pastores que cuidan de mi pueblo: has dejado que mi rebaño se separe, los han hecho huir no cuidándolos; Mira, te enviaré el castigo por el mal de tus obras, dice el Señor.

Sentähden näin sanoo Herra, Israelin Jumala, niistä paimenista, jotka minun kansaani kaitsevat: te olette hajoittaneet minun laumani ja ajaneet pois, ja ette etsineet sitä; katso, minä tahdon etsiä teitä teidän pahan elämänne tähden, sanoo Herra.

3 Y reuniré el resto de mi rebaño de todos los países donde los he enviado, y los haré regresar de nuevo a su lugar de descanso; y tendrán descendencia y serán aumentados.

Ja minä tahdon koota laumani tähteet kaikista maakunnista, joihin minä heidät ajanut olen, ja tahdon saattaa heitä kotia jälleen heidän asuinsioihinsa, ja heidän pitää kasvaman ja enenemän.

4 Y pondré a los pastores que cuidarán de ellos; nunca más serán vencidos por el miedo ni se preocuparán, y no habrá pérdida de uno de ellos, dice el Señor.

Ja minä tahdon panna heille paimenet, joiden pitää heitä kaitseman, ettei heidän enään pidä pelkäämän eli vapiseman, eikä heitä pidä ahdistettaman, sanoo Herra.

5 Mira, vienen días, dice el Señor, cuando le daré a David una verdadera Rama, y él gobernará como rey, actuando sabiamente, haciendo lo correcto y juzgando rectamente en la tierra.

Katso, se aika tulee, sanoo Herra, että minä herätän Davidille vanhurskaan vesan, joka on kuninkaaksi tuleva, ja on hyvin hallitseva ja toimittava oikeuden ja vanhurskauden maan päällä.

6 En sus días, Judá tendrá la salvación e Israel vivirá sin temor; y este es el nombre con el que se llamará: El Señor es nuestra justicia.

Hänen aikanansa pitää Juudaa autettaman, ja Israel hyvässä turvassa asuman; ja tämä on hänen nimensä oleva kuin häntä kutsutaan: Herra meidän vanhurskautemme.

7 Y así, en verdad, vendrán días en que ya no dirán: Vive él Señor, que sacó a los hijos de Israel de la tierra de Egipto;

Sentähden katso, se aika tulee, sanoo Herra, ettei heidän pidä enään sanoman: niin totta kuin Herra elää, joka Israelin lapset johdatti Egyptin maalta;

8 Pero por el Señor viviente, que tomó los descendientes de Israel y los hizo salir del país del norte, y de todos los países donde los había enviado; y vivirán en la tierra que les pertenece.

Vaan niin totta kuin Herra elää, joka Israelin huoneen siemenen toi ulos ja johdatti pohjoisesta maasta ja kaikista maakunnista, joihin minä heidät ajanut olin; niin että he nyt saavat asua omassa maassansa.

9 Sobre los profetas mi corazón está roto en mí, todos mis huesos están temblando; Soy como un hombre ebrio, como un hombre vencido por el vino; por el Señor, y por sus santas palabras.

Prophetaita vastaan: Minun sydämeni tahtoo haljeta minussa, kaikki minun luuni vapisevat. Minä olen niinkuin juopunut mies ja niinkuin se, joka viinasta horjuu, Herran edessä ja hänen pyhäin sanainsa edessä.

10 Porque la tierra está llena de hombres que no son fieles a sus esposas; a causa de la maldición, la tierra está llena de dolor; los campos verdes de los terrenos baldíos se han secado; y se apresuran a hacer el mal, su fuerza es para lo que no está bien.

Että maa on niin täynnä huorintekiöitä, että maa niin surkia on, että hän kirottu on, ja kedot metsissä kuivuvat; ja heidän elämänsä on paha, ja ei heidän hallituksensa mitään kelpaa.

11 Porque el profeta y el sacerdote son inmundos; incluso en mi casa he visto su maldad, dice el Señor.

Sillä sekä prophetat että papit ovat pahanilkiset; ja minä löydän heidän pahuutensa minun huoneessanikin, sanoo Herra.

12 Por esta causa, su camino será como resbaladero; serán empujados a la oscuridad y caerán allí, porque les enviaré el mal en el año de su castigo, dice el Señor.

Sentähden on heidän tiensä niinkuin liukastus pimiässä, jossa heidän pitää livistelemän ja lankeeman; sillä minä tahdon antaa onnettomuuden tulla heille heidän kuritusvuotenansa, sanoo Herra.

13 Y he visto caminos sin sentido en los profetas de Samaria; se convirtieron en profetas de Baal, causando que mi pueblo Israel se desvíe.

Ja Samarian prophetaissa olen minä nähnyt hulluuden; sillä he ennustivat Baalin kautta, ja hukuttelivat minun kansani Israelin.

14 Y en los profetas de Jerusalén he visto algo espantoso; no son fieles a sus esposas, caminan en engaño, y hacen fuertes las manos de los malhechores, para que un hombre no pueda ser rechazado de su maldad; todos se han vuelto como Sodoma para mí, y su gente es como Gomorra.

Mutta Jerusalemin prophetaissa näen minä kauhistuksen, kuinka he huorin tekevät ja valheessa vaeltavat, ja vahvistavat pahoja, ettei yhdenkään pitäisi pahuudestansa kääntymän; he ovat kaikki minun edessäni niinkuin Sodoma, ja sen asuvaiset niinkuin Gomorra.

15 Así que esto es lo que el Señor de los ejércitos ha dicho acerca de los profetas: Mira, les daré una planta amarga para su comida y agua amarga para su bebida; porque de los profetas de Jerusalén ha salido el comportamiento inmundo a toda la tierra.

Sentähden sanoo Herra Zebaot prophetaista näin: katso, minä tahdon syöttää heitä koiruoholla, ja antaa heidän juoda sappea; sillä Jerusalemin prophetaista tulee ulkokullaisuus koko maalle.

16 Esto es lo que ha dicho el Señor de los ejércitos: No escuches las palabras que te dicen los profetas; te dan enseñanzas sin valor; es de ellos mismos que su visión viene, y no de la boca del Señor.

Näin sanoo Herra Zebaot: älkäät kuulko prophetain sanoja, jotka teille ennustavat; he pettävät teidät, sillä he saarnaavat sydämensä näkyjä, mutta ei Herran suusta.

17 Siguen diciendo a los que no respetan la palabra del Señor: Tendrás paz; y a todos los que van por el orgullo de su corazón, dicen: No vendrá a ti maldad.

He sanovat köykäisesti niille, jotka minua pilkkaavat: Herra on sen sanonut: teillä pitää rauha oleman; ja kaikille niille, jotka vaeltavat sydämensä ajatusten jälkeen, sanovat he: ei yksikään onnettomuus tule teidän päällenne.

18 ¿Por cuál de ellos tiene conocimiento del secreto del Señor, y lo ha visto y ha escuchado su palabra? ¿Cuál de ellos ha tomado nota de su palabra y le ha prestado atención?

Sillä kuka on Herran neuvossa ollut, joka hänen sanansa nähnyt ja kuullut on? kuka kuulteli ja kuuli hänen sanansa?

19 Mira, el viento de la tormenta del Señor, incluso el calor de su ira, se ha extinguido, una tormenta giratoria, que estalla en las cabezas de los malhechores.

Katso, Herran tuuli on julmuuden kanssa tuleva, ja hirmuinen ilma on lankeeva jumalattomain pään päälle.

20 La ira del Señor no volverá hasta que él haya terminado, hasta que él haya puesto en práctica los propósitos de su corazón; en los postreros próximos días lo entenderán todo esto.

Ei Herran viha lakkaa, siihenasti kuin hän tekee ja täyttää sen mikä hänen mielessänsä oli. Viimein pitää teidän sen kyllä ymmärtämän.

21 No envié a estos profetas, sino que salieron corriendo; no les dije nada, pero repartieron la palabra del profeta.

En minä lähettänyt prophetaita, kuitenkin he juoksivat; en minä puhunut heille, kuitenkin he ennustivat.

22 Pero si hubieran estado en mi secreto, entonces habrían hecho que mi pueblo escuchara mis palabras, apartándolos de su mal camino y del mal de sus obras.

Sillä jos he olisivat pysyneet minun neuvossani, ja olisivat saarnanneet kansalleni minun sanaani, niin he olisivat heidät kääntäneet pahasta menostansa ja töidensä pahuudesta.

23 ¿Soy solo un Dios que está cerca, dice el Señor, y no un Dios a distancia?

Enkö minä Jumala, joka läsnä olen, sanoo Herra, ja en ole se Jumala, joka kaukana on?

24 ¿En qué lugar secreto puede un hombre ponerse a cubierto sin que yo lo vea? dice el Señor ¿Hay algún lugar en el cielo o en la tierra donde no esté? dice el Señor.

Luuletkos, että joku taitaa itsensä niin salaisesti kätkeä, etten minä häntä näe? sanoo Herra; enkö minä se ole, joka täytän taivaan ja maan? sanoo Herra.

25 Mis oídos han estado abiertos a lo que han dicho los profetas, quienes dicen palabras falsas en mi nombre, diciendo: He tenido un sueño, he tenido un sueño,

Minä kuulen, että prophetat saarnaavat ja ennustavat valhetta minun nimeeni, ja sanovat: minä näin unta, minä näin unta.

26 ¿Está mi palabra en los corazones de los profetas que dan palabras falsas, incluso los profetas que proclaman el engaño de sus corazones?

Koska siis prophetat tahtovat lakata? ne jotka valhetta ennustavat, ja ennustavat oman sydämensä petoksia,

27 Cuyo propósito es quitar el recuerdo de mi nombre de mi pueblo a través de sus sueños, de los cuales todo hombre está hablando a su prójimo, como sus padres renunciaron al recuerdo de mi nombre por causa de Baal.

Ja tahtovat, että minun kansani pitäis unhottaman minun nimeni heidän uniensa tähden, joita he toinen toisellensa saarnaavat, niinkuin heidän isänsäkin unhottivat minun nimeni Baalin tähden.

28 Si un profeta tiene un sueño, que dé su sueño; y el que tenga mi palabra, que pronuncie mi palabra de buena fe. ¿Qué tiene que ver la paja con el grano? dice el Señor.

Propheta, jolla unia on, hän saarnatkaan unia; mutta jolla on minun sanani, hän saarnatkaan minun sanaani oikein. Mitä akanat ovat nisujen suhteen? sanoo Herra.

29 ¿No es mi palabra fuego? dice el Señor Y como un martillo, rompiendo la roca en pedazos?

Eikö minun sanani ole niinkuin tuli, sanoo Herra, ja niinkuin vasara, joka vuoren murentaa?

30 Por esta causa estoy en contra de los profetas, dice el Señor, quienes se roban mis palabras, cada uno de su prójimo.

Sentähden katso, minä tahdon tehdä niitä prophetaita vastaan, sanoo Herra, jotka minun sanani toinen toiseltansa varastavat.

31 Mira, yo estoy contra los profetas, dice el Señor, que deja que sus lenguas digan, Él ha dicho.

Katso, minä tahdon niitä prophetaita vastaan tehdä, sanoo Herra, jotka omia puheitansa puhuvat ja sanovat: hän on sen sanonut.

32 Mira, estoy en contra de los profetas de los sueños falsos, dice el Señor, quien los cuentan y hacen que mi pueblo se desvíe del camino por sus engaños y sus habladurías; pero yo no los envié ni les di órdenes; y no servirán de nada a este pueblo, dice el Señor.

Katso, minä tahdon tehdä niitä vastaan, jotka pettäväisiä unia ennustavat, sanoo Herra, ja saarnaavat niitä, vietellen minun kansani valheillansa ja turhilla jutuillansa, vaikka en minä ole heitä lähettänyt, enkä heitä käskenyt, ei myös he tälle kansalle ole ensinkään hyödylliset, sanoo Herra.

33 Y si esta gente, o el profeta, o un sacerdote, preguntándote, dice: Cual es la carga del Señor? entonces tienes que decirles: Cuál carga? yo te abandonare, dice el Señor.

Jos tämä kansa, eli joku propheta, taikka pappi kysyy sinulta ja sanoo: Mikä on Herran kuorma? niin sinun pitää vastaaman heille: mikä kuorma? Minä tahdon heittää teidät pois, sanoo Herra.

34 Y en cuanto al profeta y al sacerdote y a la gente que dice: Profecía del Señor! Enviaré castigo a ese hombre y a su casa.

Ja jos joku propheta, taikka pappi, elikkä kansa on sanova: tämä on Herran kuorma; sitä tahdon minä kurittaa ja hänen huonettansa.

35 Pero esto es lo que debes decir, cada hombre a su prójimo y cada hombre a su hermano, ¿qué respuesta ha dado el Señor? y ¿qué ha dicho el señor?

Mutta näin pitää kukin puhuman toisellensa ja sanoman keskenänsä: mitä Herra vastaa? ja mitä Herra sanoo?

36 Y no volverás a recordar a la gente la palabra de profecía del Señor; porque la palabra de cada hombre le será por profecía sobre sí mismo; porque las palabras del Dios viviente, del Señor de los ejércitos, nuestro Dios, han sido pervertidas por ti.

Ja älkäät sitä enään kutsuko Herran kuormaksi; sillä kullekin pitää oma sanansa oleman kuormaksi, että te niin elävän Jumalan, Herran Zebaotin, meidän Jumalamme sanan käännätte.

37 Esto es lo que debes decirle al profeta: ¿Qué respuesta te ha dado el Señor? y ¿qué ha dicho el señor?

Sentähden pitää sinun sanoman prophetalle näin: mitä Herra vastaa? ja mitä Herra sanoo?

38 Pero si dices: profecía del Señor; esto es lo que el Señor ha dicho; porque dices: Profecía del Señor, y yo te he enviado, diciendo: No debes decir, profecía del Señor;

Että te sanotte: Herran kuorma, sentähden sanoo Herra näin: että te kutsutte sanan Herran kuormaksi, niin minä olen lähettänyt teidän tykönne ja antanut sanoa, ettei teidän pitänyt sitä kutsuman Herran kuormaksi.

39 Por esta razón, de verdad, te sacaré completamente de mi memoria, y te pondré, y el pueblo que te di a ti y a tus padres, lejos de mi rostro:

Sentähden katso, minä tahdon teidät peräti unhottaa, ja heittää teitä pois ynnä kaupunkinne kanssa, jonka minä teille ja teidän isillenne antanut olen, minun kasvoini edestä;

40 Y te daré un nombre sin honor para siempre, y vergüenza incesante que nunca saldrá de la memoria de los hombres.

Ja tahdon saattaa teitä ijankaikkiseksi pilkaksi ja ijankaikkiseksi häpiäksi, jota ei ikänä pidä unhotettaman.