Salmos 56

1 Al Vencedor: sobre la paloma silenciosa en paraje muy distante. Mictam de David, cuando los filisteos le prendieron en Gat. Ten misericordia de mí, oh Dios, porque me devoraría el hombre; me oprime combatiéndome cada día.

Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka päivä he sotivat ja ahdistavat minua.

2 Me devoran mis enemigos cada día; porque muchos son los que pelean contra mí, oh Altísimo.

Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii ylpiästi minua vastaan.

3 El día temo, mas yo en ti confío.

Kuin minä pelkään, niin minä toivon sinuun.

4 En Dios alabaré su palabra; en Dios he confiado, no temeré lo que la carne me hiciere.

Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä liha minun tekis?

5 Todos los días me contristan mis negocios; contra mí son todos sus pensamientos para mal.

Joka päivä he minun sanojani kääntelevät; kaikki heidän ajatuksensa ovat pahuuteen minua vastaan.

6 Se reúnen, se esconden, miran ellos atentamente mis pisadas, esperando mi alma.

He pitävät yhtä, ja väijyvät, ja ottavat minun askeleistani vaarin, kuinka he minun sieluni käsittäisivät.

7 ¿Escaparán ellos por la iniquidad? Oh Dios, derriba los pueblos con tu furor.

Pitäiskö heidän vääryydestänsä pääsemän? Syökse, Jumala, se kansa alas vihassas.

8 Mis huidas has contado tú; pon mis lágrimas en tu odre, ciertamente en tu libro.

Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?

9 Entonces serán vueltos atrás mis enemigos el día que yo clamare a ti; en esto conozco que Dios es por mí.

Silloin pitää viholliseni kääntämän heitänsä takaperin, sinä päivänä, kuin minä huudan: sen minä tiedän, ettäs minun Jumalani olet.

10 En Dios alabaré su palabra; en el SEÑOR alabaré su palabra.

Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Herrassa minä kerskaan hänen sanaansa.

11 En Dios he confiado; no temeré lo que el hombre me pueda hacer.

Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä ihminen tekis?

12 Sobre mí, oh Dios, están tus promesas; te tributaré alabanzas.

Minä olen sinulle, Jumala, luvannut, minä tahdon sinua kiittää.

13 Porque has librado mi vida de la muerte, ciertamente mis pies de caída, para que ande delante de Dios en la luz de los que viven.

Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun jalkani lankeemisesta; että minä vaeltaisin Jumalan edessä eläväin valkeudessa.