Salmos 44

1 Al Vencedor: a los hijos de Coré: Masquil. Oh Dios, con nuestros oídos hemos oído, nuestros padres nos han contado la obra que hiciste en sus tiempos, en los tiempos antiguos.

Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.

2 Tú con tu mano echaste los gentiles, y los plantaste a ellos; afligiste los pueblos, y los arrojaste.

Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.

3 Porque no heredaron la tierra por su espada, ni su brazo los libró; sino tu diestra, y tu brazo, y la luz de tu rostro, porque te complaciste en ellos.

Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.

4 Tú, oh Dios, eres mi rey: Manda saludes a Jacob.

Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.

5 Por medio de ti acornearemos a nuestros enemigos; en tu Nombre atropellaremos a nuestros adversarios.

Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.

6 Porque no confiaré en mi arco, ni mi espada me salvará.

Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;

7 Porque tú nos has guardado de nuestros enemigos, y has avergonzado a los que nos aborrecían.

vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.

8 En Dios nos alabamos todo el tiempo, y para siempre loaremos tu Nombre. (Selah)

Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)

9 Pero nos has desechado, y nos has hecho avergonzar; y no sales en nuestros ejércitos.

Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.

10 Nos hiciste retroceder del enemigo, y nos saquearon para sí los que nos aborrecieron.

Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.

11 Nos pusiste como a ovejas para comida, y nos esparciste entre los gentiles.

Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.

12 Has vendido tu pueblo de balde, y sin precio.

Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.

13 Nos pusiste por vergüenza a nuestros vecinos, por escarnio y por burla a los que nos rodean.

Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.

14 Nos pusiste por proverbio entre los gentiles, por movimiento de cabeza en los pueblos.

Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.

15 Cada día mi vergüenza está delante de mí, y me cubre la confusión de mi rostro,

Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,

16 por la voz del que me blasfema y deshonra, por la voz del enemigo y del que se venga.

herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.

17 Todo esto nos ha venido, y no nos hemos olvidado de ti; y no hemos faltado a tu pacto.

Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.

18 No se ha vuelto atrás nuestro corazón, ni tampoco se han apartado nuestros pasos de tus caminos.

Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.

19 Cuando nos quebrantaste en el lugar de los dragones, y nos cubriste con sombra de muerte,

Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.

20 si nos hubiésemos olvidado del Nombre de nuestro Dios, o alzado nuestras manos a dios ajeno,

Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,

21 ¿No demandaría Dios esto? Porque él conoce los secretos del corazón.

eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?

22 Antes por tu causa nos matan cada día; somos tenidos como ovejas para el degolladero.

Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.

23 Despierta; ¿por qué duermes, Señor? Despierta, no nos deseches para siempre.

Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.

24 ¿Por qué escondes tu rostro? ¿Olvidaste nuestra aflicción, y la opresión nuestra?

Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?

25 Porque nuestra alma se ha agobiado hasta el polvo; nuestro vientre está pegado con la tierra.

Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.

26 Levántate para ayudarnos, y redímenos por tu misericordia.

Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.