Proverbios 1
1 Los proverbios de Salomón, hijo de David, rey de Israel:
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 Para conocer sabiduría y castigo; para entender las razones prudentes;
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 para recibir el castigo de prudencia, justicia, juicio y equidad;
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 para dar prudencia a los simples, y a los jóvenes inteligencia y consejo.
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 Si el sabio los oyere, aumentará la doctrina; y el entendido adquirirá consejo;
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 para entender parábola y declaración; palabras de sabios, y sus enigmas.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 El principio del conocimiento es el temor del SEÑOR; los locos despreciaron la sabiduría y el castigo.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Oye, hijo mío, el castigo de tu padre, y no deseches la ley de tu madre;
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 porque aumento de gracia serán a tu cabeza, y protección a tu cuello.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Hijo mío, si los pecadores te quisieren engañar, no consientas.
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Si dijeren: Ven con nosotros, espiemos a alguno para matarle, acechemos al inocente sin razón;
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 hallaremos riquezas de toda clase, llenaremos nuestras casas de despojos;
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 echa tu suerte entre nosotros; tengamos todos una bolsa,
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 hijo mío, no andes en camino con ellos; aparta tu pie de sus veredas;
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 porque sus pies correrán al mal, e irán presurosos a derramar sangre.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Porque en vano se tenderá la red ante los ojos de toda ave;
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 mas ellos a su propia sangre espían, y a sus propias almas ponen asechanza.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Tales son las sendas de todo el que codicia la ganancia, la cual prenderá la vida de sus poseedores.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 La sabiduría clama de fuera; en las plazas da su voz;
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 clama en los principales lugares de concurso; en las entradas de las puertas de la ciudad dice sus razones:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 ¿Hasta cuándo, oh simples, amaréis la simpleza, y los burladores desearán el burlar, y los locos aborrecerán la ciencia?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Volveos a mi reprensión; he aquí yo os derramaré mi espíritu, y os haré saber mis palabras.
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Por cuanto llamé, y no quisisteis; extendí mi mano, y no hubo quien escuchase;
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 antes desechasteis todo consejo mío, y no quisisteis mi reprensión;
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 también yo me reiré en vuestra calamidad, y me burlaré cuando os viniere lo que teméis;
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 cuando viniere como una destrucción lo que teméis, y vuestra calamidad llegare como un torbellino; cuando sobre vosotros viniere tribulación y angustia.
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Entonces me llamarán, y no responderé; me buscarán de mañana, y no me hallarán;
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 por cuanto aborrecieron el conocimiento, y no escogieron el temor del SEÑOR,
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 ni quisieron mi consejo, y menospreciaron toda reprensión mía.
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 Comerán, pues, del fruto de su camino, y de sus consejos se hartarán.
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Porque el reposo de los ignorantes los matará, y la prosperidad de los locos los echará a perder.
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Mas el que me oyere, habitará confiadamente, y vivirá reposado del temor del mal.
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
