Proverbios 17
1 Mejor es un bocado seco, y en paz, que la casa de contienda llena de sacrificios de fiesta.
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 El siervo prudente se enseñoreará del hijo que deshonra, y entre los hermanos compartirá la herencia.
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 El crisol para la plata, y la hornaza para el oro; mas el SEÑOR prueba los corazones.
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 El malo está atento al labio inicuo; y el mentiroso escucha a la lengua maldiciente.
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 El que escarnece al pobre, afrenta a su Hacedor; y el que se alegra en la calamidad ajena, no quedará sin castigo.
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Corona de los viejos son los hijos de los hijos; y la honra de los hijos, sus padres.
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 No conviene al loco la altilocuencia; ¡cuánto menos al príncipe el labio mentiroso!
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 Piedra preciosa es el cohecho en ojos de sus dueños; a donde quiera que se vuelve, da prosperidad.
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 El que cubre la prevaricación, busca el amor; mas el que reitera el asunto, aparta los amigos.
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 Aprovecha la reprensión en el entendido, más que cien azotes en el loco.
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 El rebelde no busca sino mal; y mensajero cruel será enviado contra él.
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 Mejor es que se encuentre un hombre con una osa a la cual han robado sus cachorros, que con un loco en su locura.
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 El que da mal por bien, no se apartará el mal de su casa.
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 Soltar las aguas ( hablar precipitadamente ) es el principio de la contienda; pues, antes que se revuelva el pleito, déjalo.
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 El que justifica al impío, y el que condena al justo, ambos por igual son abominación al SEÑOR.
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 ¿De qué sirve el precio en la mano del loco para comprar sabiduría, no teniendo corazón para entender?
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 En todo tiempo ama el amigo; mas el hermano para la angustia es nacido.
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 El hombre falto de entendimiento toca la mano, fiando a otro delante de su amigo.
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 La prevaricación ama el que ama pleito; y el que alza su portada, quebrantamiento busca.
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 El perverso de corazón nunca hallará bien; y el que revuelve con su lengua, caerá en mal.
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 El que engendra al loco, para su tristeza lo engendra; y el padre del loco no se alegrará.
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 El corazón alegre hará bien como una medicina; mas el espíritu triste seca los huesos.
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 El impío toma dádiva en secreto para pervertir las veredas del derecho.
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 En el rostro del entendido aparece la sabiduría; mas los ojos del loco manifiestan su locura hasta el cabo de la tierra.
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 El hijo loco es enojo a su padre, y amargura a la que lo engendró.
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Ciertamente no es bueno condenar al justo, ni herir a los príncipes por hacer lo recto.
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 El que detiene sus palabras tiene sabiduría; y de espíritu valioso es el hombre entendido.
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Aun el loco cuando calla, es contado por sabio; el que cierra sus labios es entendido.
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
