< Job 20 >

1 Y respondió Zofar naamatita, y dijo:
Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2 Por cierto mis pensamientos me hacen responder, y por tanto me apresuro.
"Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.
3 La reprensión de mi censura he oído, y me hace responder el espíritu de mi inteligencia.
Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.
4 ¿No sabes esto que fue siempre, desde el tiempo que fue puesto el hombre sobre la tierra,
Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?
5 que la alegría de los impíos es breve, y el gozo del hipócrita por un momento?
Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.
6 Si subiere su altura hasta el cielo, y su cabeza tocare en las nubes,
Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,
7 con su mismo estiércol perecerá para siempre; los que le hubieren visto, dirán: ¿Qué es de él?
katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?
8 Como sueño volará, y no será hallado; y se disipará como visión nocturna.
Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.
9 El ojo que le habrá visto, nunca más le vera; ni su lugar le echará más de ver.
Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
10 Sus hijos pobres andarán rogando; y sus manos devolverán lo que él robó.
Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.
11 Sus huesos están llenos de los pecados de su juventud, y con él serán sepultados en el polvo.
Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.
12 Si el mal se endulzó en su boca, si lo ocultaba debajo de su lengua;
Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,
13 si le parecía bien, y no lo dejaba, sino que lo detenía entre su paladar;
säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,
14 su comida se mudará en sus entrañas, hiel de áspides será dentro de él.
niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
15 Comió haciendas, mas las vomitará; de su vientre las sacará Dios.
Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
16 Veneno de áspides chupará; lo matará lengua de víbora.
Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.
17 No verá los arroyos, las riberas de los ríos de miel y de manteca.
Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.
18 Restituirá el trabajo ajeno conforme a la hacienda que tomó; y no tragará, ni gozará.
Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.
19 Por cuanto quebrantó y desamparó a los pobres, robó casas, y no las edificó;
Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.
20 por tanto, no sentirá él sosiego en su vientre, ni escapará con su codicia.
Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.
21 No quedó nada que no comiese; por tanto su bien no será durable.
Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.
22 Cuando fuere lleno su bastimento, tendrá angustia; las manos todas de los malvados vendrán sobre él.
Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.
23 Cuando se pusiere a llenar su vientre, Dios enviará sobre él el furor de su ira, y la hará llover sobre él y sobre su comida.
Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
24 Huirá de las armas de hierro, y el arco de acero le atravesará.
Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;
25 Desenvainará y sacará saeta de su aljaba, y relumbrante pasará por su hiel; sobre él vendrán terrores.
kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
26 Todas tinieblas están guardadas para sus secretos; fuego no soplado lo devorará; su sucesor será quebrantado en su tienda.
kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
27 Los cielos descubrirán su iniquidad, y la tierra se levantará contra él.
Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.
28 Los renuevos de su casa serán trasportados; serán derramados en el día de su furor.
Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.
29 Esta es la parte que Dios apareja al hombre impío, y la heredad que Dios le señala por su palabra.
Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."

< Job 20 >