Salmos 71

1 EN ti, oh Jehová, he esperado; no sea yo confuso para siempre.

Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun joutua häpeään iankaikkisesti.

2 Hazme escapar, y líbrame en tu justicia: inclina tu oído y sálvame.

Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi minun puoleeni ja auta minua.

3 Séme por peña de estancia, adonde recurra yo continuamente: mandado has que yo sea salvo; porque tú eres mi roca, y mi fortaleza.

Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.

4 Dios mío, líbrame de la mano del impío, de la mano del perverso y violento.

Jumalani, vapauta minut jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kourista.

5 Porque tú, oh Señor Jehová, eres mi esperanza: seguridad mía desde mi juventud.

Sillä sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani hamasta nuoruudestani.

6 Por ti he sido sustentado desde el vientre: de las entrañas de mi madre tú fuiste el que me sacaste: de ti será siempre mi alabanza.

Sinä olet minun tukeni syntymästäni saakka, sinä päästit minut äitini kohdusta; sinua minä alati ylistän.

7 Como prodigio he sido á muchos; y tú mi refugio fuerte.

Monelle minä olen kuin kummitus, mutta sinä olet minun vahva suojani.

8 Sea llena mi boca de tu alabanza, de tu gloria todo el día.

Minun suuni on täynnä sinun kiitostasi, täynnä sinun ylistystäsi kaiken päivää.

9 No me deseches en el tiempo de la vejez; cuando mi fuerza se acabare, no me desampares.

Älä heitä minua pois minun vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani loppuu.

10 Porque mis enemigos han tratado de mí; y los que acechan mi alma, consultaron juntamente,

Sillä minun viholliseni puhuvat minusta; ne, jotka väijyvät minun henkeäni, neuvottelevat keskenänsä:

11 Diciendo: Dios lo ha dejado: perseguid y tomadle, porque no hay quien le libre.

"Jumala on hänet hyljännyt; ajakaa häntä takaa ja ottakaa kiinni, sillä auttajaa ei ole".

12 Oh Dios, no te alejes de mí: Dios mío, acude presto á mi socorro.

Jumala, älä ole minusta kaukana, Jumalani, riennä minun avukseni.

13 Sean avergonzados, fallezcan los adversarios de mi alma; sean cubiertos de vergüenza y de confusión los que mi mal buscan.

Joutukoot häpeään ja hukkukoot ne, jotka vainoavat minun sieluani; peittäköön häpeä ja pilkka ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.

14 Mas yo siempre esperaré, y añadiré sobre toda tu alabanza.

Mutta minä odotan alati, ja yhäti minä sinua kiitän.

15 Mi boca publicará tu justicia y tu salud todo el día, aunque no sé el número [de ellas].

Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne.

16 Vendré á las valentías del Señor Jehová: haré memoria de sola tu justicia.

Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan.

17 Oh Dios, enseñásteme desde mi mocedad; y hasta ahora he manifestado tus maravillas.

Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan.

18 Y aun hasta la vejez y las canas; oh Dios, no me desampares, hasta que denuncie tu brazo á la posteridad, tus valentías á todos los que han de venir.

Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.

19 Y tu justicia, oh Dios, hasta lo excelso; porque has hecho grandes cosas: oh Dios, ¿quién como tú?

Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan korkeuksiin, sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi?

20 Tú, que me has hecho ver muchas angustias y males, volverás á darme vida, y de nuevo me levantarás de los abismos de la tierra.

Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin.

21 Aumentarás mi grandeza, y volverás á consolarme.

Anna minun arvoni kasvaa ja lohduta minua jälleen.

22 Asimismo yo te alabaré con instrumento de salterio, oh Dios mío: tu verdad cantaré yo á ti en el arpa, oh Santo de Israel.

Niin minä myös ylistän harpulla sinua, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kanteleella kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä.

23 Mis labios cantarán cuando á ti salmeare, y mi alma, á la cual redimiste.

Minun huuleni riemuitsevat, kun minä sinulle soitan, ja myös minun sieluni, jonka sinä olet lunastanut.

24 Mi lengua hablará también de tu justicia todo el día: por cuanto fueron avergonzados, porque fueron confusos los que mi mal procuraban.

Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää, sillä häpeään ja pilkkaan ovat joutuneet ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.