Salmos 69

1 Al Músico principal: sobre Sosannim: Salmo de David. SÁLVAME, oh Dios, porque las aguas han entrado hasta el alma.

Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.

2 Estoy hundido en cieno profundo, donde no hay pie: he venido á abismos de aguas, y la corriente me ha anegado.

Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.

3 Cansado estoy de llamar; mi garganta se ha enronquecido; han desfallecido mis ojos esperando á mi Dios.

Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.

4 Hanse aumentado más que los cabellos de mi cabeza los que me aborrecen sin causa; hanse fortalecido mis enemigos, los que me destruyen sin por qué: he venido pues á pagar lo que no he tomado.

Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.

5 Dios, tú sabes mi locura; y mis delitos no te son ocultos.

Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.

6 No sean avergonzados por mi causa los que te esperan, oh Señor Jehová de los ejércitos; no sean confusos por mí los que te buscan, oh Dios de Israel.

Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.

7 Porque por amor de ti he sufrido afrenta; confusión ha cubierto mi rostro.

Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.

8 He sido extrañado de mis hermanos, y extraño á los hijos de mi madre.

Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.

9 Porque me consumió el celo de tu casa; y los denuestos de los que te vituperaban, cayeron sobre mí.

Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.

10 Y lloré [afligiendo] con ayuno mi alma; y esto me ha sido por afrenta.

Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.

11 Puse además saco por mi vestido; y vine á serles por proverbio.

Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.

12 Hablaban contra mí los que se sentaban á la puerta, y [me zaherían] en las canciones de los bebedores de sidra.

Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.

13 Empero yo [enderezaba] mi oración á ti, oh Jehová, al tiempo de [tu] buena voluntad: oh Dios, por la multitud de tu misericordia, por la verdad de tu salud, óyeme.

Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.

14 Sácame del lodo, y no sea yo sumergido: sea yo libertado de los que me aborrecen, y del profundo de las aguas.

Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.

15 No me anegue el ímpetu de las aguas, ni me suerba la hondura, ni el pozo cierre sobre mí su boca.

Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.

16 Oyeme, Jehová, porque apacible es tu misericordia; mírame conforme á la multitud de tus miseraciones.

Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.

17 Y no escondas tu rostro de tu siervo; porque estoy angustiado; apresúrate, óyeme.

Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.

18 Acércate á mi alma, redímela: líbrame á causa de mis enemigos.

Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.

19 Tú sabes mi afrenta, y mi confusión, y mi oprobio: delante de ti están todos mis enemigos.

Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.

20 La afrenta ha quebrantado mi corazón, y estoy acongojado: y esperé quien se compadeciese de [mí], y no lo hubo: y consoladores, y ninguno hallé.

Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.

21 Pusiéronme además hiel por comida, y en mi sed me dieron á beber vinagre.

Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.

22 Sea su mesa delante de ellos por lazo, y [lo que es] para bien por tropiezo.

Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.

23 Sean oscurecidos sus ojos para ver, y haz siempre titubear sus lomos.

Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.

24 Derrama sobre ellos tu ira, y el furor de tu enojo los alcance.

Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.

25 Sea su palacio asolado: en sus tiendas no haya morador.

Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.

26 Porque persiguieron al que tú heriste; y cuentan del dolor de los que tú llagaste.

Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.

27 Pon maldad sobre su maldad, y no entren en tu justicia.

Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.

28 Sean raídos del libro de los vivientes, y no sean escritos con los justos.

Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.

29 Y yo afligido y dolorido, tu salud, oh Dios, me defenderá.

Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,

30 Alabaré yo el nombre de Dios con cántico, ensalzarélo con alabanza.

niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.

31 Y agradará á Jehová más que [sacrificio] de buey, ó becerro que echa cuernos y uñas.

Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.

32 Veránlo los humildes, y se gozarán; buscad á Dios, y vivirá vuestro corazón.

Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.

33 Porque Jehová oye á los menesterosos, y no menosprecia á sus prisioneros.

Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.

34 Alábenlo los cielos y la tierra, los mares, y todo lo que se mueve en ellos.

Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.

35 Porque Dios guardará á Sión, y reedificará las ciudades de Judá; y habitarán allí, y la poseerán.

Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.

36 Y la simiente de sus siervos la heredará, y los que aman su nombre habitarán en ella.

Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.