< Salmos 22 >
1 Al Músico principal, sobre Ajeleth-sahar: Salmo de David. DIOS mío, Dios mío, ¿por qué me has dejado? ¿[por qué] estás lejos de mi salud, y de las palabras de mi clamor?
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
2 Dios mío, clamo de día, y no oyes; y de noche, y no hay para mí silencio.
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
3 Tú empero eres santo, tú que habitas [entre] las alabanzas de Israel.
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
4 En ti esperaron nuestros padres: esperaron, y tú los libraste.
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
5 Clamaron á ti, y fueron librados: esperaron en ti, y no se avergonzaron.
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
6 Mas yo soy gusano, y no hombre; oprobio de los hombres, y desecho del pueblo.
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
7 Todos los que me ven, escarnecen de mí; estiran los labios, menean la cabeza, [diciendo]:
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
8 Remítese á Jehová, líbrelo; sálvele, puesto que en él se complacía.
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
9 Empero tú eres el que me sacó del vientre, el que me haces esperar [desde que estaba] á los pechos de mi madre.
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
10 Sobre ti fuí echado desde la matriz: desde el vientre de mi madre, tú eres mi Dios.
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 No te alejes de mí, porque la angustia está cerca; porque no hay quien ayude.
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
12 Hanme rodeado muchos toros; fuertes toros de Basán me han cercado.
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
13 Abrieron sobre mí su boca, [como] león rapante y rugiente.
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
14 Heme escurrido como aguas, y todos mis huesos se descoyuntaron: mi corazón fué como cera, desliéndose en medio de mis entrañas.
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
15 Secóse como un tiesto mi vigor, y mi lengua se pegó á mi paladar; y me has puesto en el polvo de la muerte.
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
16 Porque perros me han rodeado, hame cercado cuadrilla de malignos: horadaron mis manos y mis pies.
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
17 Contar puedo todos mis huesos; ellos miran, considéranme.
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
18 Partieron entre sí mis vestidos, y sobre mi ropa echaron suertes.
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
19 Mas tú, Jehová, no te alejes; fortaleza mía, apresúrate para mi ayuda.
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
20 Libra de la espada mi alma; del poder del perro mi única.
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
21 Sálvame de la boca del león, y óyeme [librándome] de los cuernos de los unicornios.
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
22 Anunciaré tu nombre á mis hermanos: en medio de la congregación te alabaré.
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
23 Los que teméis á Jehová, alabadle; glorificadle, simiente toda de Jacob; y temed de él, vosotros, simiente toda de Israel.
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
24 Porque no menospreció ni abominó la aflicción del pobre, ni de él escondió su rostro; sino que cuando clamó á él, oyóle.
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
25 De ti será mi alabanza en la grande congregación; mis votos pagaré delante de los que le temen.
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
26 Comerán los pobres, y serán saciados: alabarán á Jehová los que le buscan: vivirá vuestro corazón para siempre.
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
27 Acordarse han, y volveránse á Jehová todos los términos de la tierra; y se humillarán delante de ti todas las familias de las gentes.
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28 Porque de Jehová es el reino; y él se enseñoreará de las gentes.
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29 Comerán y adorarán todos los poderosos de la tierra: postraránse delante de él todos los que descienden al polvo, si bien ninguno puede conservar la vida á su propia alma.
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30 La posteridad le servirá; será ella contada por una generación de Jehová.
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31 Vendrán, y anunciarán al pueblo que naciere, su justicia que él hizo.
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.