Salmos 132
1 Cántico gradual. ACUÉRDATE, oh Jehová, de David, [y] de toda su aflicción;
Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
2 Que juró él á Jehová, prometió al Fuerte de Jacob:
hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
3 No entraré en la morada de mi casa, ni subiré sobre el lecho de mi estrado;
"Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
4 No daré sueño á mis ojos, ni á mis párpados adormecimiento,
minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
5 Hasta que halle lugar para Jehová, moradas para el Fuerte de Jacob.
ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
6 He aquí, en Ephrata oímos de ella: hallámosla en los campos del bosque.
Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
7 Entraremos en sus tiendas; encorvarnos hemos al estrado de sus pies.
Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
8 Levántate, oh Jehová, á tu reposo; tú y el arca de tu fortaleza.
Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
9 Tus sacerdotes se vistan de justicia, y regocíjense tus santos.
Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
10 Por amor de David tu siervo no vuelvas de tu ungido el rostro.
Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
11 En verdad juró Jehová á David, no se apartará de ellos: Del fruto de tu vientre pondré sobre tu trono.
Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
12 Si tus hijos guardaren mi alianza, y mi testimonio que yo les enseñaré, sus hijos también se sentarán sobre tu trono para siempre.
Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
13 Porque Jehová ha elegido á Sión; deseóla por habitación para sí.
Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
14 Este es mi reposo para siempre: aquí habitaré, porque la he deseado.
"Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
15 A su mantenimiento daré bendición: sus pobres saciaré de pan.
Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
16 Asimismo vestiré á sus sacerdotes de salud, y sus santos darán voces de júbilo.
Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
17 Allí haré reverdecer el cuerno de David: he prevenido lámpara á mi ungido.
Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
18 A sus enemigos vestiré de confusión: mas sobre él florecerá su corona.
Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."
