Salmos 107
1 ALABAD á Jehová, porque es bueno; porque para siempre [es] su misericordia.
Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Dígan[lo] los redimidos de Jehová, los que ha redimido del poder del enemigo,
Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
3 Y los ha congregado de las tierras, del oriente y del occidente, del aquilón y de la mar.
ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4 Anduvieron perdidos por el desierto, por la soledad sin camino, no hallando ciudad de población.
He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5 Hambrientos y sedientos, su alma desfallecía en ellos.
Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6 Habiendo empero clamado á Jehová en su angustia, librólos de sus aflicciones:
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7 Y dirigiólos por camino derecho, para que viniesen á ciudad de población.
Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
8 Alaben la misericordia de Jehová, y sus maravillas para con los hijos de los hombres.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9 Porque sació al alma menesterosa, y llenó de bien al alma hambrienta.
Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10 Los que moraban en tinieblas y sombra de muerte, aprisionados en aflicción y en hierros;
He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11 Por cuanto fueron rebeldes á las palabras de Jehová, y aborrecieron el consejo del Altísimo,
koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12 Por lo que quebrantó él con trabajo sus corazones, cayeron y no hubo quien [les] ayudase;
Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13 Luego que clamaron á Jehová en su angustia, librólos de sus aflicciones.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14 Sacólos de las tinieblas y de la sombra de muerte, y rompió sus prisiones.
Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15 Alaben la misericordia de Jehová, y sus maravillas para con los hijos de los hombres.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
16 Porque quebrantó las puertas de bronce, y desmenuzó los cerrojos de hierro.
Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Los insensatos, á causa del camino de su rebelión y á causa de sus maldades, fueron afligidos.
He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18 Su alma abominó toda vianda, y llegaron hasta las puertas de la muerte.
Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
19 Mas clamaron á Jehová en su angustia, y salvólos de sus aflicciones.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
20 Envió su palabra, y curólos, y librólos de su ruina.
Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
21 Alaben la misericordia de Jehová, y sus maravillas para con los hijos de los hombres:
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
22 Y sacrifiquen sacrificios de alabanza, y publiquen sus obras con júbilo.
Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
23 Los que descienden á la mar en navíos, y hacen negocio en las muchas aguas,
He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 Ellos han visto las obras de Jehová, y sus maravillas en el profundo.
He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 El dijo, é hizo saltar el viento de la tempestad, que levanta sus ondas.
Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 Suben á los cielos, descienden á los abismos: sus almas se derriten con el mal.
He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 Tiemblan, y titubean como borrachos, y toda su ciencia es perdida.
He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 Claman empero á Jehová en su angustia, y líbralos de sus aflicciones.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 Hace parar la tempestad en sosiego, y se apaciguan sus ondas.
Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 Alégranse luego porque se reposaron; y él los guía al puerto que deseaban.
He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31 Alaben la misericordia de Jehová, y sus maravillas para con los hijos de los hombres.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32 Y ensálcenlo en la congregación del pueblo; y en consistorio de ancianos lo alaben.
Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
33 El vuelve los ríos en desierto, y los manantiales de las aguas en secadales;
Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 La tierra fructífera en salados, por la maldad de los que la habitan.
hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
35 Vuelve el desierto en estanques de aguas, y la tierra seca en manantiales.
Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36 Y allí aposenta á los hambrientos, y disponen ciudad para habitación;
Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
37 Y siembran campos, y plantan viñas, y rinden crecido fruto.
Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38 Y los bendice, y se multiplican en gran manera; y no disminuye sus bestias.
Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39 Y luego son menoscabados y abatidos á causa de tiranía, de males y congojas.
Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
40 El derrama menosprecio sobre los príncipes, y les hace andar errados, vagabundos, sin camino:
niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41 Y levanta al pobre de la miseria, y hace [multiplicar] las familias como [rebaños de] ovejas.
hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
42 Vean los rectos, y alégrense; y toda maldad cierre su boca.
Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
43 ¿Quién es sabio y guardará estas cosas, y entenderá las misericordias de Jehová?
Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
