< Proverbios 21 >
1 COMO los repartimientos de las aguas, así está el corazón del rey en la mano de Jehová: á todo lo que quiere lo inclina.
Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
2 Todo camino del hombre es recto en su opinión: mas Jehová pesa los corazones.
Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
3 Hacer justicia y juicio es á Jehová más agradable que sacrificio.
Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 Altivez de ojos, y orgullo de corazón, y el brillo de los impíos, son pecado.
Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
5 Los pensamientos del solícito ciertamente [van] á abundancia; mas todo presuroso, indefectiblemente á pobreza.
Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
6 Allegar tesoros con lengua de mentira, es vanidad desatentada de aquellos que buscan la muerte.
Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
7 La rapiña de los impíos los destruirá; por cuanto no quisieron hacer juicio.
Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
8 El camino del hombre perverso es torcido y extraño: mas la obra del limpio es recta.
Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
9 Mejor es vivir en un rincón de zaquizamí, que con la mujer rencillosa en espaciosa casa.
Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
10 El alma del impío desea mal: su prójimo no le parece bien.
Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
11 Cuando el escarnecedor es castigado, el simple se hace sabio; y cuando se amonestare al sabio, aprenderá ciencia.
Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
12 Considera el justo la casa del impío: [cómo] los impíos son trastornados por el mal.
Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
13 El que cierra su oído al clamor del pobre, también él clamará, y no será oído.
Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
14 El presente en secreto amansa el furor, y el don en el seno, la fuerte ira.
Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
15 Alegría es al justo hacer juicio; mas quebrantamiento á los que hacen iniquidad.
Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
16 El hombre que se extravía del camino de la sabiduría, vendrá á parar en la compañía de los muertos.
Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
17 Hombre necesitado será el que ama el deleite: y el que ama el vino y ungüentos no enriquecerá.
Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
18 El rescate del justo es el impío, y por los rectos el prevaricador.
Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
19 Mejor es morar en tierra del desierto, que con la mujer rencillosa é iracunda.
Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
20 Tesoro codiciable y pingüe hay en la casa del sabio; mas el hombre insensato lo disipará.
Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
21 El que sigue la justicia y la misericordia, hallará la vida, la justicia, y la honra.
Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 La ciudad de los fuertes tomó el sabio, y derribó la fuerza en que ella confiaba.
Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
23 El que guarda su boca y su lengua, su alma guarda de angustias.
Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
24 Soberbio y presuntuoso escarnecedor es el nombre del que obra con orgullosa saña.
Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
25 El deseo del perezoso le mata, porque sus manos no quieren trabajar.
Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
26 Hay quien todo el día codicia: mas el justo da, y no desperdicia.
Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
27 El sacrificio de los impíos es abominación: ¡cuánto más ofreciéndolo con maldad!
Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
28 El testigo mentiroso perecerá: mas el hombre que oye, permanecerá en su dicho.
Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
29 El hombre impío afirma su rostro: mas el recto ordena sus caminos.
Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
30 No hay sabiduría, ni inteligencia, ni consejo, contra Jehová.
Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
31 El caballo se apareja para el día de la batalla: mas de Jehová es el salvar.
Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.