Proverbios 11
1 EL peso falso abominación es á Jehová: mas la pesa cabal le agrada.
Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.
2 Cuando viene la soberbia, viene también la deshonra: mas con los humildes es la sabiduría.
Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.
3 La integridad de los rectos los encaminará: mas destruirá á los pecadores la perversidad de ellos.
Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.
4 No aprovecharán las riquezas en el día de la ira: mas la justicia librará de muerte.
Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
5 La justicia del perfecto enderezará su camino: mas el impío por su impiedad caerá.
Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.
6 La justicia de los rectos los librará: mas los pecadores en su pecado serán presos.
Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.
7 Cuando muere el hombre impío, perece [su] esperanza; y la espectativa de los malos perecerá.
Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.
8 El justo es librado de la tribulación: mas el impío viene en lugar suyo.
Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tuleehänen siaansa.
9 El hipócrita con la boca daña á su prójimo: mas los justos son librados con la sabiduría.
Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.
10 En el bien de los justos la ciudad se alegra: mas cuando los impíos perecen, hay fiestas.
Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.
11 Por la bendición de los rectos la ciudad será engrandecida: mas por la boca de los impíos ella será trastornada.
Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.
12 El que carece de entendimiento, menosprecia á su prójimo: mas el hombre prudente calla.
Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.
13 El que anda en chismes, descubre el secreto: mas el de espíritu fiel encubre la cosa.
Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.
14 Cuando faltaren las industrias, caerá el pueblo: mas en la multitud de consejeros hay salud.
Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.
15 Con ansiedad será afligido el que fiare al extraño: mas el que aborreciere las fianzas [vivirá] confiado.
Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.
16 La mujer graciosa tendrá honra: y los fuertes tendrán riquezas.
Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.
17 A su alma hace bien el hombre misericordioso: mas el cruel atormenta su carne.
Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.
18 El impío hace obra falsa: mas el que sembrare justicia, tendrá galardón firme.
Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.
19 Como la justicia [es] para vida, así el que sigue el mal [es] para su muerte.
Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.
20 Abominación son á Jehová los perversos de corazón: mas los perfectos de camino le son agradables.
Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.
21 [Aunque llegue] la mano á la mano, el malo no quedará sin castigo: mas la simiente de los justos escapará.
Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.
22 Zarcillo de oro en la nariz del puerco, [es] la mujer hermosa y apartada de razón.
Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.
23 El deseo de los justos es solamente bien: [mas] la esperanza de los impíos es enojo.
Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.
24 Hay quienes reparten, y les es añadido más: y hay quienes son escasos más de lo que es justo, mas vienen á pobreza.
Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.
25 El alma liberal será engordada: y el que saciare, él también será saciado.
Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.
26 Al que retiene el grano, el pueblo lo maldecirá: mas bendición será sobre la cabeza del que vende.
Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.
27 El que madruga al bien, buscará favor: mas el que busca el mal, vendrále.
Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.
28 El que confía en sus riquezas, caerá: mas los justos reverdecerán como ramos.
Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.
29 El que turba su casa heredará viento; y el necio será siervo del sabio de corazón.
Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.
30 El fruto del justo es árbol de vida: y el que prende almas, es sabio.
Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.
31 Ciertamente el justo será pagado en la tierra: ¡cuánto más el impío y el pecador!
Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?
