Proverbios 1
1 LOS proverbios de Salomón, hijo de David, rey de Israel:
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 Para entender sabiduría y doctrina; para conocer las razones prudentes;
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 Para recibir el consejo de prudencia, justicia, y juicio y equidad;
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 Para dar sagacidad á los simples, y á los jóvenes inteligencia y cordura.
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 Oirá el sabio, y aumentará el saber; y el entendido adquirirá consejo;
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 Para entender parábola y declaración; palabras de sabios, y sus dichos oscuros.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 El principio de la sabiduría es el temor de Jehová: los insensatos desprecian la sabiduría y la enseñanza.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Oye, hijo mío, la doctrina de tu padre, y no desprecies la dirección de tu madre:
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 Porque adorno de gracia serán á tu cabeza, y collares á tu cuello.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Hijo mío, si los pecadores te quisieren engañar, no consientas.
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Si dijeren: Ven con nosotros, pongamos asechanzas á la sangre, acechemos sin motivo al inocente;
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 Hallaremos riquezas de todas suertes, henchiremos nuestras casas de despojos;
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 Echa tu suerte entre nosotros; tengamos todos una bolsa:
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 Hijo mío, no andes en camino con ellos; aparta tu pie de sus veredas:
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 Porque sus pies correrán al mal, é irán presurosos á derramar sangre.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Porque en vano se tenderá la red ante los ojos de toda ave;
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 Mas ellos á su propia sangre ponen asechanzas, y á sus almas tienden lazo.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Tales son las sendas de todo el que es dado á la codicia, [la cual] prenderá el alma de sus poseedores.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 La sabiduría clama de fuera, da su voz en las plazas:
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 Clama en los principales lugares de concurso; en las entradas de las puertas de la ciudad dice sus razones:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 ¿Hasta cuándo, oh simples, amaréis la simpleza, y los burladores desearán el burlar, y los insensatos aborrecerán la ciencia?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Volveos á mi reprensión: he aquí yo os derramaré mi espíritu, y os haré saber mis palabras.
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Por cuanto llamé, y no quisisteis; extendí mi mano, y no hubo quien escuchase;
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 Antes desechasteis todo consejo mío, y mi reprensión no quisisteis:
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 También yo me reiré en vuestra calamidad, y me burlaré cuando [os] viniere lo que teméis;
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 Cuando viniere como una destrucción lo que teméis, y vuestra calamidad llegare como un torbellino; cuando sobre vosotros viniere tribulación y angustia.
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Entonces me llamarán, y no responderé; buscarme han de mañana, y no me hallarán:
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Por cuanto aborrecieron la sabiduría, y no escogieron el temor de Jehová,
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 Ni quisieron mi consejo, y menospreciaron toda reprensión mía:
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 Comerán pues del fruto de su camino, y se hartarán de sus consejos.
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Porque el reposo de los ignorantes los matará, y la prosperidad de los necios los echará á perder.
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Mas el que me oyere, habitará confiadamente, y vivirá reposado, sin temor de mal.
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
