< Job 37 >

1 A ESTO también se espanta mi corazón, y salta de su lugar.
"Niin, siitä vapisee sydämeni ja hypähtää paikoiltansa.
2 Oid atentamente su voz terrible, y el sonido que sale de su boca.
Kuulkaa, kuulkaa hänen äänensä pauhinaa ja kohinaa, joka käy hänen suustansa.
3 Debajo de todos los cielos lo dirige, y su luz hasta los fines de la tierra.
Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla, lähettää leimauksensa maan ääriin asti.
4 Después de ella bramará el sonido, tronará él con la voz de su magnificencia; y aunque sea oída su voz, no los detiene.
Sen kintereillä ärjyy ääni, hän korottaa väkevän äänensä jylinän, eikä hän säästä salamoitaan, äänensä raikuessa.
5 Tronará Dios maravillosamente con su voz; él hace grandes cosas, que nosotros no entendemos.
Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee suuria tekoja, joita emme käsittää taida.
6 Porque á la nieve dice: Desciende á la tierra; también á la llovizna, y á los aguaceros de su fortaleza.
Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle.
7 Así hace retirarse á todo hombre, para que los hombres todos reconozcan su obra.
Niin hän kytkee jokaiselta kädet, että kaikki ihmiset hänen tekonsa tietäisivät.
8 La bestia se entrará en su escondrijo, y estaráse en sus moradas.
Pedot vetäytyvät piiloon ja pysyvät luolissansa.
9 Del mediodía viene el torbellino, y el frío de los vientos del norte.
Tähtitarhasta tulee tuulispää, pohjan ilmalta pakkanen.
10 Por el soplo de Dios se da el hielo, y las anchas aguas son constreñidas.
Jumalan henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat.
11 Regando también llega á disipar la densa nube, y con su luz esparce la niebla.
Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa välähtelevät ukkosvaarunsa.
12 Asimismo por sus designios se revuelven las nubes en derredor, para hacer sobre la haz del mundo, en la tierra, lo que él les mandara.
Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin päällä kaiken, mitä hän niille määrää.
13 Unas veces por azote, otras por causa de su tierra, otras por misericordia las hará parecer.
Hän antaa niiden osua milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi.
14 Escucha esto, Job; repósate, y considera las maravillas de Dios.
Ota tämä korviisi, Job; pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä.
15 ¿Supiste tú cuándo Dios las ponía en concierto, y hacía levantar la luz de su nube?
Tiedätkö, kuinka Jumala niillä tekonsa teettää ja kuinka hän antaa pilviensä leimausten loistaa?
16 ¿Has tú conocido las diferencias de las nubes, las maravillas del Perfecto en sabiduría?
Käsitätkö pilvien punnituksen, hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä?
17 ¿Por qué están calientes tus vestidos cuando se fija el [viento del] mediodía sobre la tierra?
Sinä, jonka vaatteet kuumenevat, kun maa on raukeana etelän helletuulesta,
18 ¿Extendiste tú con él los cielos, firmes como un espejo sólido?
kaarrutatko sinä hänen kanssansa taivaan, joka on vahva kuin valettu kuvastin?
19 Muéstranos qué le hemos de decir; [porque] nosotros no podemos componer [las ideas] á causa de las tinieblas.
Neuvo, mitä meidän on hänelle sanottava; pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään.
20 ¿Será preciso contarle cuando yo hablaré? Por más que el hombre razone, quedará como abismado.
Olisiko hänelle ilmoitettava, että tahtoisin puhua? Kukapa vaatisi omaa tuhoansa!
21 He aquí aún: no se puede mirar la luz esplendente en los cielos, luego que pasa el viento y los limpia,
Ja nyt: ei voida katsella valoa, joka kirkkaana loistaa, kun tuuli on puhaltanut puhdistaen taivaan.
22 Viniendo de la parte del norte la dorada claridad. En Dios hay una majestad terrible.
Pohjoisesta tulee kultainen hohde; Jumalan yllä on peljättävä valtasuuruus.
23 El [es] Todopoderoso, al cual no alcanzamos, grande en potencia; y en juicio y en multitud de justicia no afligirá.
Kaikkivaltiasta emme saata käsittää, häntä, joka on suuri voimassa, joka ei oikeutta ja täydellistä vanhurskautta polje.
24 Temerlo han por tanto los hombres: él no mira á los sabios de corazón.
Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas."

< Job 37 >