Job 23
1 Y RESPONDIÓ Job, y dijo:
Job vastasi ja sanoi:
2 Hoy también hablaré con amargura; que es más grave mi llaga que mi gemido.
Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.
3 ¡Quién me diera el saber dónde hallar á Dios! yo iría hasta su silla.
Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!
4 Ordenaría juicio delante de él, y henchiría mi boca de argumentos.
Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,
5 Yo sabría lo que él me respondería, y entendería lo que me dijese.
Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.
6 ¿Pleitearía conmigo con grandeza de fuerza? No: antes él la pondría en mí.
Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.
7 Allí el justo razonaría con él: y escaparía para siempre de mi juez.
Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.
8 He aquí yo iré al oriente, y no lo [hallaré]; y al occidente, y no lo percibiré:
Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.
9 Si al norte él obrare, yo no lo veré; al mediodía se esconderá, y no lo veré.
Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.
10 Mas él conoció mi camino: probaráme, y saldré como oro.
Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;
11 Mis pies tomaron su rastro; guardé su camino, y no me aparté.
Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.
12 Del mandamiento de sus labios nunca me separé; guardé las palabras de su boca más que mi comida.
Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.
13 Empero si él [se determina] en una cosa, ¿quién lo apartará? Su alma deseó, é hizo.
Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.
14 El pues acabará lo que ha determinado de mí: y muchas cosas como estas hay en él.
Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.
15 Por lo cual yo me espanto en su presencia: consideraré, y temerélo.
Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.
16 Dios ha enervado mi corazón, y hame turbado el Omnipotente.
Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.
17 ¿Por qué no fuí yo cortado delante de las tinieblas, y cubrió con oscuridad mi rostro?
Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.
