Salmos 77

1 Mi voz a Dios, y clamé: mi voz a Dios, y él me escuchará.

Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.

2 En el día de mi angustia al Señor busqué: mi llaga se desangraba de noche, sin estancarse: mi alma no quería consuelo.

Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.

3 Acordábame de Dios, y me sobresaltaba: quejábame, y desmayaba mi espíritu. (Selah)

Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. (Sela)

4 Tenías los párpados de mis ojos: estaba quebrantado, y no hablaba.

Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.

5 Contaba los días desde el principio: los años de los siglos.

Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.

6 Acordábame de mis canciones de noche: meditaba con mi corazón, y mi espíritu escudriñaba.

Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:

7 ¿Desechará el Señor para siempre, y no volverá más a amar?

Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?

8 ¿Háse acabado para siempre su misericordia? ¿Háse acabado la palabra para generación y generación?

Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?

9 ¿Ha olvidado Dios el haber misericordia? ¿Ha encerrado con la ira sus misericordias? (Selah)

Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? (Sela)

10 Y dije: Enfermedad mía es. En los años de la diestra del Altísimo.

Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.

11 Acordábame de las obras de Jehová: por tanto me acordé de tus maravillas antiguas.

Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.

12 Y meditaba en todas tus obras, y hablaba de tus hechos.

Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.

13 O! Dios, en santidad es tu camino, ¿Quién es Dios grande, como el Dios nuestro?

Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?

14 Tú eres el Dios que hace maravillas, haciendo notoria en los pueblos tu fortaleza.

Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.

15 Redímiste con brazo tu pueblo, los hijos de Jacob y de José. (Selah)

Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. (Sela)

16 Viéronte las aguas, o! Dios, las aguas te vieron, temieron, también temblaron los abismos.

Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.

17 Las nubes echaron inundaciones de aguas: los cielos dieron voz; asimismo discurrieron tus rayos.

Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.

18 El sonido de tus truenos anduvo en cerco: los relámpagos alumbraron al mundo: la tierra se estremeció, y tembló.

Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.

19 En la mar estuvo tu camino: y tus sendas en las muchas aguas; y tus pisadas no fueron conocidas.

Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.

20 Llevaste, como ovejas, tu pueblo, por mano de Moisés, y de Aarón.

Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.