< Salmos 50 >
1 El Dios de dioses, Jehová, habló; y convocó la tierra desde el nacimiento del sol hasta donde se pone.
Asaphin Psalmi. Herra, väkevä Jumala, puhuu, ja kutsuu maailman hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti.
2 De Sión, perfección de hermosura, Dios resplandeció.
Zionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa.
3 Vendrá nuestro Dios, y no callará: fuego consumirá de su presencia: y al rededor de él habrá grande tempestad.
Meidän Jumalamme tulee, ja ei vaikene: kuluttavainen tuli käy hänen edellänsä, ja hänen ympärillänsä väkevä ilma.
4 Convocará a los cielos de arriba: y a la tierra para juzgar a su pueblo.
Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitaksensa kansaansa.
5 Juntádme mis misericordiosos: los que concertaron mi concierto sobre sacrificio.
Kootkaat minulle minun pyhäni, jotka liitostani enemmän pitävät kuin uhrista.
6 Y denunciarán los cielos su justicia; porque Dios es juez. (Selah)
Ja taivaat pitää hänen vanhurskauttansa ilmoittaman; sillä Jumala on tuomari, (Sela)
7 Oye pueblo mío, y hablaré: Israel, y contestaré contra ti: Yo soy el Dios, el Dios tuyo.
Kuule, kansani! minä tahdon puhua, ja sinun seassas, Israel, todistaa: minä Jumala olen sinun Jumalas,
8 No te reprenderé sobre tus sacrificios; porque tus holocaustos delante de mí están siempre.
Uhreistas en minä sinua nuhtele; sillä sinun polttouhris ovat alati minun edessäni.
9 No tomaré de tu casa becerros: ni machos de cabrío de tus apriscos.
En minä ota härkiä sinun huoneestas, enkä kauriita navetastas;
10 Porque mía es toda bestia del monte: millares de animales en los montes.
Sillä kaikki metsän eläimet ovat minun, ja eläimet vuorilla tuhansin.
11 Yo conozco a todas las aves de los montes; y las fieras del campo están conmigo.
Minä tunnen kaikki linnut vuorten päällä, ja metsän pedot ovat minun edessäni.
12 Si tuviere hambre, no te lo diré a ti; porque mío es el mundo y su plenitud.
Jos minä isoon, en minä sitä sano sinulle; sillä maan piiri on minun, ja kaikki mitä siinä on.
13 ¿Tengo de comer carne de gruesos toros, o, de beber sangre de machos de cabrío?
Luuletkos minun syövän härjän lihaa? ja kauristen verta juovan?
14 Sacrifica a Dios alabanza: y paga al Altísimo tus votos.
Uhraa Jumalalle kiitosuhri, ja maksa Ylimmäiselle lupaukses;
15 Y llámame en el día de la angustia; librarte he, y honrarme has.
Ja avukses huuda minua hädässäs, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.
16 Y al malo dijo Dios: ¿Qué tienes tú que enarrar mis leyes: y que tomes mi concierto por tu boca:
Mutta jumalattomalle sanoo Jumala: miksi sinä ilmoitat minun säätyjäni? ja otat minun liittoni suulles?
17 Aborreciendo tú el castigo, y echando detrás de ti mis palabras?
Ettäs kuritusta vihaat, ja heität minun sanani taakses.
18 Si veías al ladrón, tu corrías con él: y con los adúlteros era tu parte.
Koskas varkaan näet, niin sinä juokset hänen kanssansa, ja pidät yhtä huorintekiäin kanssa.
19 Tu boca metías en mal: y tu lengua componía engaño.
Sinun suus sallit sinä pahaa puhua, ja kieles saattaa petosta matkaan.
20 Asentábaste, hablabas contra tu hermano: contra el hijo de tu madre ponías infamia.
Sinä istut ja puhut veljeäs vastaan, äitis poikaa sinä pilkkaat.
21 Estas cosas hiciste, y yo callé: ¿pensabas por eso que de cierto sería yo como tú? argüirte he, y propondré delante de tus ojos.
Näitä teet, ja minä olen vaiti; niin sinä luulet, että minä olen sinun kaltaises; mutta minä nuhtelen sinua ja asetan näitä silmäis eteen.
22 Entendéd ahora esto, los que os olvidáis de Dios: porque no arrebate, y no haya quien os escape.
Ymmärtäkäät siis näitä te, jotka Jumalan unhotatte; etten minä tempaisi joskus pois, ja ei olisi vapahtajaa.
23 El que sacrifica alabanza me honrará: y el que ordenare el camino, yo le enseñaré la salud de Dios.
Joka kiitosta uhraa, se ylistää minua, ja siinä on se tie, että minä osoitan hänelle Jumalan autuuden.