Salmos 106
1 Alabád a Jehová, porque es bueno: porque para siempre es su misericordia.
Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 ¿Quién dirá las valentías de Jehová? ¿ quién contará sus alabanzas?
Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
3 Dichosos los que guardan juicio, los que hacen justicia en todo tiempo.
Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!
4 Acuérdate de mí, o! Jehová, en la voluntad de tu pueblo: visítame con tu salud;
Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,
5 Para que yo vea el bien de tus escogidos: para que me alegre en la alegría de tu gente: y me gloríe con tu heredad.
että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.
6 Pecamos con nuestros padres, hicimos iniquidad, hicimos impiedad.
Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.
7 Nuestros padres en Egipto no entendieron tus maravillas: no se acordaron de la muchedumbre de tus misericordias: mas se rebelaron sobre la mar, en el mar Bermejo.
Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
8 Y salvólos por su nombre: para hacer notoria su fortaleza.
Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.
9 Y reprendió al mar Bermejo, y secóse: e hízolos ir por el abismo, como por un desierto.
Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
10 Y salvólos de mano del enemigo: y rescatólos de mano del adversario.
Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
11 Y cubrieron las aguas a sus enemigos: uno de ellos no quedó.
Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
12 Y creyeron a sus palabras: y cantaron su alabanza.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.
13 Apresuráronse, olvidáronse de sus obras: no esperaron en su consejo.
Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
14 Y desearon mal deseo en el desierto: y tentaron a Dios en la soledad.
Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
15 Y él les dio lo que pidieron: y envió flaqueza en sus almas.
Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
16 Y tomaron zelo contra Moisés en el campo: contra Aarón santo de Jehová.
Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.
17 Abrióse la tierra, y tragó a Datán, y cubrió a la compañía de Abirom.
Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.
18 Y encendióse el fuego en su compañía: la llama quemó a los impíos.
Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
19 Hicieron el becerro en Horeb: y encorváronse a un vaciadizo.
He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
20 Y trocaron su gloria por la imagen de un buey, que come yerba.
he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
21 Olvidaron al Dios de su salud: que había hecho grandezas en Egipto,
He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
22 Maravillas en la tierra de Cam, temerosas cosas sobre el mar Bermejo.
ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
23 Y trató de destruirlos, si Moisés su escogido no se pusiera al portillo delante de él: para apartar su ira para que no los destruyese.
Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.
24 Y aborrecieron la tierra deseable: no creyeron a su palabra.
He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
25 Y murmuraron en sus tiendas; y no oyeron la voz de Jehová.
He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
26 Y alzó su mano para ellos; para postrarlos en el desierto,
Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,
27 Y para postrar su simiente entre las naciones; y esparcirlos por las tierras.
kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
28 Y allegáronse a Baal-pehor; y comieron los sacrificios de los muertos.
He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.
29 Y ensañáron le con sus obras; y aumentó en ellos la mortandad.
He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
30 Y púsose Finees, y juzgó; y la mortandad cesó.
Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.
31 Y fuéle contado a justicia de generación a generación para siempre.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.
32 Y ensañáron le a las aguas de Meriba; e hizo mal a Moisés por causa de ellos.
He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.
33 Porque hicieron rebelar a su espíritu, y habló inconsideradamente con sus labios.
Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
34 No destruyeron los pueblos, que Jehová les dijo:
He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
35 Antes se envolvieron con los Gentiles; y aprendieron sus obras:
vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
36 Y sirvieron a sus ídolos: los cuales les fueron por ruina.
He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.
37 Y sacrificaron sus hijos y sus hijas a los demonios.
Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.
38 Y derramaron la sangre inocente: la sangre de sus hijos y de sus hijas, que sacrificaron a los ídolos de Canaán; y la tierra fue contaminada con sangres.
He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.
39 Y contamináronse con sus obras, y fornicaron con sus hechos.
Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
40 Y encendióse el furor de Jehová sobre su pueblo; y abominó su heredad.
Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.
41 Y entrególos en poder de los Gentiles; y enseñoreáronse de ellos los que les aborrecían.
Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
42 Y sus enemigos les oprimieron, y fueron quebrantados debajo de su mano.
Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.
43 Muchas veces los escapó, y ellos se rebelaron a su consejo; y fueron humillados por su maldad.
Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.
44 Mas él miraba, cuando estaban en angustia, oyendo su clamor.
Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.
45 Y acordábase de su concierto con ellos, y arrepentíase conforme a la muchedumbre de sus miseraciones.
Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
46 Y hacía que tuviesen de ellos misericordia todos los que los tenían cautivos.
Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
47 Sálvanos Jehová Dios nuestro, y júntanos de entre las naciones, para que loemos tu santo nombre, para que nos gloriemos de tus alabanzas.
Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.
48 Bendito Jehová Dios de Israel desde el siglo y hasta el siglo; y diga todo el pueblo: Amén, Alelu- Jah.
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"
