Salmos 104
1 Bendice, alma mía, a Jehová; Jehová Dios mío, mucho te has engrandecido, de gloria y de hermosura te has vestido.
Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
2 Que se cubre de luz como de vestidura, que extiende los cielos como una cortina;
Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
3 Que entabla con las aguas sus doblados, el que pone a las nubes por su carro, el que anda sobre las alas del viento.
Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
4 El que hace a sus ángeles espíritus, sus ministros al fuego flameante.
Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
5 El fundó la tierra sobre sus basas, no se moverá por ningún siglo.
Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
6 Con el abismo, como con vestido, la cubriste: sobre los montes estaban las aguas.
Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
7 De tu reprensión huyeron; por el sonido de tu trueno se apresuraron.
Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
8 Subieron los montes, descendieron los valles a este lugar, que tú les fundaste.
Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
9 Pusíste les término, el cual no traspasarán, ni volverán a cubrir la tierra.
Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
10 El que envía las fuentes en los arroyos; entre los montes van.
Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
11 Abrévanse todas las bestias del campo; los asnos salvajes quebrantan su sed.
Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
12 Junto a ellos habitan las aves de los cielos; entre las hojas dan voces.
Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
13 El que riega los montes desde sus doblados; del fruto de tus obras se harta la tierra.
Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
14 El que hace producir el heno para las bestias; y la yerba para servicio del hombre, sacando el pan de la tierra,
Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
15 Y el vino que alegra el corazón del hombre; haciendo relumbrar la faz con el aceite; y el pan sustenta el corazón del hombre.
Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
16 Hártanse los árboles de Jehová; los cedros del Líbano que él plantó:
Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
17 Para que aniden allí las aves; la cigüeña tenga su casa en las hayas.
Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
18 Los montes altos para las cabras monteses, las peñas madrigueras para los conejos.
Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
19 Hizo la luna para sazones: el sol conoció su occidente.
Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
20 Pones las tinieblas, y la noche es; en ella corren todas las bestias del monte.
Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
21 Los leoncillos braman a la presa, y para buscar de Dios su comida.
Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
22 Sale el sol, recógense, y échanse en sus cuevas.
Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
23 Sale el hombre a su hacienda, y a su labranza hasta la tarde.
Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
24 ¡Cuán muchas son tus obras, o! Jehová! todas ellas hiciste con sabiduría: la tierra está llena de tu posesión.
Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
25 Esta gran mar y ancha de términos; allí hay pescados sin número, bestias pequeñas y grandes.
Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
26 Allí andan navíos, este leviatán que hiciste para que jugase en ella.
Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
27 Todas ellas esperan a ti, para que les des su comida a su tiempo.
Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
28 Dásles, recogen: abres tu mano, hártanse de bien.
Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
29 Escondes tu rostro, túrbanse: les quitas el espíritu, dejan de ser, y tórnanse en su polvo.
Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
30 Envías tu espíritu, críanse: y renuevas la haz de la tierra.
Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
31 Sea la gloria a Jehová para siempre: alégrese Jehová en sus obras.
Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
32 El que mira a la tierra, y tiembla: toca en los montes, y humean.
Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
33 A Jehová cantaré en mi vida: a mi Dios diré salmos mientras viviere.
Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
34 Serme ha suave hablar de él: yo me alegraré en Jehová.
Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
35 Sean consumidos de la tierra los pecadores: y los impíos dejen de ser. Bendice alma mía a Jehová. Alelu- Jah.
Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!
