< Proverbios 18 >
1 Conforme al deseo busca el apartado: en toda doctrina se envolverá.
Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
2 No toma placer el insensato en la inteligencia: mas en lo que se descubre su corazón.
Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3 Cuando viene el impío, viene también el menosprecio; y con el deshonrador, la vergüenza.
Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4 Aguas profundas son las palabras de la boca del hombre; y arroyo revertiente la fuente de la sabiduría.
Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5 Tener respeto a la persona del impío, para hacer caer al justo de su derecho, no es bueno.
Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6 Los labios del insensato vienen con pleito; y su boca a cuestiones llama.
Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7 La boca del insensato es quebrantamiento para sí; y sus labios son lazos para su alma.
Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8 Las palabras del chismoso parecen blandas: mas ellas descienden hasta lo íntimo del vientre.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9 También el que es negligente en su obra, es hermano del dueño disipador.
Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10 Torre fuerte es el nombre de Jehová: a él correrá el justo, y será levantado.
Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11 Las riquezas del rico son la ciudad de su fortaleza; y como un muro alto, en su imaginación.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12 Antes del quebrantamiento se eleva el corazón del hombre; y antes de la honra, el abatimiento.
Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13 El que responde palabra antes de oír, insensatez le es, y vergüenza.
Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14 El ánimo del hombre suportará su enfermedad: mas al ánimo angustiado, ¿quién le suportará?
Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15 El corazón del entendido adquiere sabiduría; y el oído de los sabios busca la ciencia.
Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16 El presente del hombre le ensancha el camino; y le lleva delante de los grandes.
Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17 El justo es primero en su pleito; y su adversario viene, y búscale.
Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18 La suerte pone fin a los pleitos; y desparte los fuertes.
Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19 El hermano ofendido es más contumaz que una ciudad fuerte; y las contiendas de los hermanos son como cerrojos de alcázar.
Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20 Del fruto de la boca del hombre se hartará su vientre: de la renta de sus labios se hartará.
Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21 La muerte y la vida están en poder de la lengua; y el que la ama, comerá de sus frutos.
Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22 El que halló mujer, halló el bien; y alcanzó la benevolencia de Jehová.
Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23 El pobre habla ruegos; mas el rico responde durezas.
Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24 El hombre de amigos mantiénese en amistad; y a veces hay amigo más conjunto que el hermano.
Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.