Job 31

1 Hice concierto con mis ojos: porque ¿a qué propósito había yo de pensar de la virgen?

"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!

2 Porque, ¿qué galardón me daría de arriba Dios, y qué heredad el Omnipotente de las alturas?

Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?

3 ¿No hay quebrantamiento para el impío, y extrañamiento para los que obran iniquidad?

Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.

4 ¿No ve él mis caminos, y cuenta todos mis pasos?

Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?

5 Si anduve con mentira, y si mi pie se apresuró a engaño,

Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,

6 Péseme Dios en balanzas de justicia, y conocerá mi perfección.

punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.

7 Si mis pasos se apartaron del camino, y si mi corazón se fue tras mis ojos, y si algo se apegó a mis manos,

Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,

8 Siembre yo, y otro coma, y mis verduras sean arrancadas.

niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.

9 Si fue mi corazón engañado acerca de mujer, y si estuve asechando a la puerta de mi prójimo:

Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,

10 Muela para otro mi mujer, y sobre ella se encorven otros;

niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;

11 Porque es maldad, e iniquidad probada.

sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,

12 Porque es fuego que hasta el sepulcro devoraría, y toda mi hacienda desarraigaría.

tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.

13 Si hubiera tenido en poco el derecho de mi siervo y de mi sierva, cuando ellos pleiteasen conmigo;

Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,

14 ¿Qué haría yo cuando Dios se levantase? y cuando él visitase; ¿qué le respondería yo?

niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?

15 ¿El que en el vientre me hizo a mí, no le hizo a él? ¿y un mismo autor no nos dispuso en la matriz?

Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?

16 Si estorbé el contento de los pobres, e hice desfallecer los ojos de la viuda;

Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?

17 Y si comí mi bocado solo, y no comió de él el huérfano;

Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?

18 (Porque desde mi mocedad creció conmigo como con padre; y desde el vientre de mi madre fui guía de la viuda; )

En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.

19 Si ví al que pereciera sin vestido, y al menesteroso sin cobertura;

Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,

20 Si no me bendijeron sus lomos, y del vellocino de mis ovejas se calentaron;

jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,

21 Si alcé contra el huérfano mi mano, aunque viese que todos me ayudarían en la puerta:

jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,

22 Mi espalda se caiga de mi hombro, y mi brazo sea quebrado de mi canilla.

niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.

23 Porque temí el castigo de Dios, contra cuya alteza yo no tendría poder.

Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.

24 Si puse en oro mi esperanza, y dije al oro: Mi confianza eres tú;

Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',

25 Si me alegré de que mi hacienda se multiplicase, y de que mi mano hallase mucho;

jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,

26 Si ví al sol cuando resplandecía, y a la luna cuando iba hermosa,

jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,

27 Y mi corazón se engañó en secreto, y mi boca besó mi mano:

sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,

28 Esto también fuera maldad probada, porque negaría al Dios soberano.

niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.

29 Si me alegré en el quebrantamiento del que me aborrecía, y me regocijé, cuando le halló el mal.

Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?

30 Que ni aun entregué al pecado mi paladar, pidiendo maldición para su alma,

En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.

31 Cuando mis domésticos decían: ¿quién nos diese de su carne? nunca nos hartaríamos.

Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?

32 El extranjero no tenía fuera la noche: mis puertas abría al caminante.

Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.

33 Si encubrí como los hombres mis prevaricaciones, escondiendo en mi escondrijo mi iniquidad;

Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,

34 Porque quebrantaba a la gran multitud, y el menosprecio de las familias me atemorizó, y callé, y no salí de mi puerta;

säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?

35 Quién me diese: quién me oyese: ciertamente, mi señal es que el Omnipotente testificará por mí: aunque mi adversario me haga el proceso,

Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!

36 Ciertamente yo le llevaría sobre mi hombro, y me le ataría en lugar de coronas.

Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.

37 Yo le contaría el número de mis pasos; y como príncipe me allegaría a él.

Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.

38 Si mi tierra clamará contra mí, y llorarán todos sus surcos;

Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,

39 Si comí su fuerza sin dinero, o afligí el alma de sus dueños:

jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,

40 En lugar de trigo me nazcan espinas, y neguilla en lugar de cebada. Acábanse las palabras de Job.

niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.