Job 21
1 Y respondió Job, y dijo:
Job vastasi ja sanoi:
2 Oíd atentamente mi palabra, y sea esto por vuestros consuelos.
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
3 Soportádme, y yo hablaré; y después que hubiere hablado, escarnecéd.
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 ¿Hablo yo a algún hombre? y si es así, ¿por qué no se angustiará mi espíritu?
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Mirádme, y espantáos, y ponéd la mano sobre la boca.
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
6 Que cuando yo me acuerdo, me asombro; y toma temblor mi carne.
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
7 ¿Por qué viven los impíos, y se envejecen, y aun crecen en riquezas?
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Su simiente con ellos, compuesta delante de ellos; y sus renuevos delante de sus ojos.
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Sus casas seguras de temor, ni hay sobre ellos azote de Dios.
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Sus toros engendran y no yerran: paren sus vacas y no amueven.
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 Echan sus chiquitos como manada de ovejas, y sus hijos andan saltando.
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 A son de tamboril y de vihuela saltan; y se huelgan al son del órgano.
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol h7585)
14 Y dicen a Dios: Apártate de nosotros, que no queremos el conocimiento de tus caminos.
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 ¿Quién es el Todopoderoso para que le sirvamos? ¿y de qué nos aprovechará que oremos a él?
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
16 He aquí, que su bien no está en su mano: el consejo de los impíos lejos esté de mí.
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 ¡Oh cuántas veces la antorcha de los impíos es apagada; y viene sobre ellos su contrición; y con su ira Dios les reparte dolores!
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 Serán como la paja delante del viento, y como el tamo que arrebata el torbellino.
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 Dios guardará para sus hijos su violencia; y le dará su pago, para que conozca.
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
20 Verán sus ojos su quebranto; y beberá de la ira del Todopoderoso.
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 Porque ¿qué deleite tendrá él de su casa después de sí, siendo cortado el número de sus meses?
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 ¿Enseñará él a Dios sabiduría, juzgando él las alturas?
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 Este morirá en la fortaleza de su hermosura todo quieto y pacífico.
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
24 Sus pechos están llenos de leche, y sus huesos serán regados de tuétano.
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 Y estotro morirá con amargo ánimo, y no comerá con bien.
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
26 Juntamente yacerán sobre la tierra, y gusanos los cubrirán.
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
27 He aquí, que yo conozco vuestros pensamientos, y las imaginaciones que contra mí forjáis.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 Porque decís: ¿Qué es de la casa del príncipe? ¿y qué es de la tienda de las moradas de los impíos?
Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 ¿No habéis preguntado a los que pasan por los caminos, cuyas señas no negaréis?
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 Que el malo es guardado del día de la contrición, del día de las iras son llevados.
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 ¿Quién le denunciará en su cara su camino? ¿y de lo que él hizo, quién le dará el pago?
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 Porque él ya será llevado a los sepulcros, y en el montón permanecerá.
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 Los terrones del arroyo le serán ya dulces; y tras de él será llevado todo hombre, y antes de él no hay número.
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34 ¿Cómo pues me consoláis en vano, pues vuestras respuestas quedan por mentira?
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
