< Job 13 >
1 He aquí que todas estas cosas han visto mis ojos, y oído y entendido para sí mis oídos.
"Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
2 Como vosotros lo sabéis, lo sé yo: no soy menos que vosotros.
Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
3 Mas yo hablaría con el Todopoderoso, y querría disputar con Dios.
Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
4 Que ciertamente vosotros sois componedores de mentira, todos vosotros sois médicos de nada.
Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
5 Ojalá callando callarais del todo, porque os fuera en lugar de sabiduría.
Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
6 Oíd pues ahora mi disputa, y estád atentos a los argumentos de mis labios.
Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
7 ¿Habéis de hablar iniquidad por Dios? ¿habéis de hablar por él engaño?
Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
8 ¿Habéis vosotros de hacerle honra? ¿habéis de pleitear vosotros por Dios?
tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
9 ¿Sería bueno que él os escudriñase? ¿Burlaros heis con él, como quien se burla con algún hombre?
Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
10 El arguyendo os argüirá duramente, si en lo secreto le hicieseis tal honra.
Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
11 Ciertamente su alteza os había de espantar, y su pavor había de caer sobre vosotros.
Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
12 Vuestras memorias serán comparadas a la ceniza, y vuestros cuerpos como cuerpos de lodo.
Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
13 Escuchádme, y hablaré yo, y véngame después lo que viniere.
Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
14 ¿Por qué quitaré yo mi carne con mis dientes, y pondré mi alma en mi palma?
Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
15 Aun cuando me matare, en él esperaré: empero mis caminos defenderé delante de él.
Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
16 Y él también me será salud, porque no entrará en su presencia el impío.
Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
17 Oíd con atención mi razón, y mi denunciación con vuestros oídos.
Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
18 He aquí ahora, que si yo me apercibiere a juicio, yo sé que seré justificado.
Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
19 ¿Quién es el que pleiteará conmigo? porque si ahora callase, me moriría.
Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
20 A lo menos dos cosas no hagas conmigo, y entonces no me esconderé de tu rostro.
Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
21 Aparta de mí tu mano, y no me asombre tu terror:
ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
22 Y llama, y yo responderé: o yo hablaré, y respóndeme tú:
sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
23 ¿Cuántas iniquidades y pecados tengo yo? Házme entender mi prevaricación y mi pecado.
Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
24 ¿Por qué escondes tu rostro, y me cuentas por tu enemigo?
Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25 ¿A la hoja arrebatada del aire has de quebrantar? ¿y a una arista seca has de perseguir?
Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
26 ¿Por qué escribes contra mí amarguras, y me haces cargo de los pecados de mi mocedad;
koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
27 Y pones mis pies en el cepo, y guardas todos mis caminos, imprimiéndolo a las raíces de mis pies?
koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
28 Siendo el hombre como carcoma que se envejece: y como vestido que se come de polilla.
"Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."