< Job 11 >

1 Y respondió Sofar Naamatita, y dijo:
Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:
2 ¿Las muchas palabras, no han de tener respuesta? ¿Y el hombre parlero será justificado?
Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?
3 ¿Tus mentiras harán callar los hombres? ¿y harás escarnio, y no habrá quien te avergüence?
Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?
4 Tú dices: Mi manera de vivir es pura, y yo soy limpio delante de tus ojos.
Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.
5 Mas, ¡oh quién diera que Dios hablara, y abriera sus labios contigo!
Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,
6 Y que te declarara los secretos de la sabiduría: porque dos tantos mereces según la ley; y sabe que Dios te ha olvidado por tu iniquidad.
Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.
7 ¿Alcanzarás tú el rastro de Dios? ¿llegarás tú a la perfección del Todopoderoso?
Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.
8 Es más alto que los cielos, ¿qué harás? es más profundo que el infierno, ¿cómo le conocerás? (Sheol h7585)
Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta? (Sheol h7585)
9 Su medida es más larga que la tierra, y más ancha que la mar.
Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.
10 Si cortare, o encerrare, o juntare, ¿quién le responderá?
Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?
11 Porque el conoce a los hombres vanos: y ve la iniquidad, ¿y no entenderá?
Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?
12 El hombre vano se hará entendido, aunque nazca como el pollino del asno montés.
Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.
13 Si tú preparares tu corazón, y extendieres a él tus manos:
Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;
14 Si alguna iniquidad está en tu mano, y la echares de ti, y no consintieres que en tus habitaciones more maldad:
Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:
15 Entonces levantarás tu rostro de mancha, y serás fuerte, y no temerás;
Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.
16 Y olvidarás tu trabajo, y te acordarás de él, como de aguas que pasaron.
Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.
17 Y en mitad de la siesta se levantará bonanza: resplandecerás, y serás como la mañana.
Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.
18 Y confiarás, que habrá esperanza; y cabarás, y dormirás seguro.
Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.
19 Y acostarte has, y no habrá quien te espante; y muchos te rogarán.
Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.
20 Mas los ojos de los malos se consumirán, y no tendrán refugio; y su esperanza será dolor de alma.
Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.

< Job 11 >