2 Samuel 22

1 Y habló David a Jehová las palabras de este cántico, el día que Jehová le libró de la mano de todos sus enemigos, y de la mano de Saul, y dijo:

Ja Daavid puhui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin vallasta. Hän sanoi:

2 Jehová es mi roca, y mi fortaleza, y mi librador.

"Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani!

3 Dios es mi peñasco, en él confiaré: mi escudo, y el cuerno de mi salud: mi fortaleza, y mi refugio: mi salvador, que me librarás de violencia.

Jumala, minun vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi, varustukseni ja pakopaikkani, sinä pelastajani, joka pelastat minut väkivallasta!

4 A Jehová digno de ser loado invocaré, y seré salvo de mis enemigos.

'Ylistetty olkoon Herra' -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.

5 Cuando me cercaron ondas de muerte, y arroyos de iniquidad me asombraron;

Sillä kuoleman aallot piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.

6 Cuando las cuerdas del sepulcro me ciñeron, y los lazos de muerte me tomaron descuidado; (Sheol h7585)

Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut. (Sheol h7585)

7 Cuando tuve angustia, invoqué a Jehová, y clamé a mi Dios, y él desde su templo oyó mi voz, mi clamor llegó a sus oídos.

Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa, Jumalaani minä rukoilin; ja hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, minun huutoni kohosi hänen korviinsa.

8 La tierra se removió, y tembló: los fundamentos de los cielos fueron movidos, y se estremecieron; porque él se airó.

Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.

9 Subió humo de sus narices, y de su boca fuego consumidor, por el cual se encendieron carbones.

Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.

10 Y abajó los cielos y descendió: una oscuridad debajo de sus pies.

Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.

11 Subió sobre el querubim, y voló: aparecióse sobre las alas del viento.

Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän näkyi tuulen siipien päältä.

12 Puso tinieblas al derredor de sí como por cabañas: aguas negras, y espesas nubes.

Ja hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, synkät vedet, paksut pilvet.

13 Del resplandor de su presencia se encendieron ascuas ardientes.

Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, hehkuivat palavat hiilet.

14 Tronó de los cielos Jehová, y el Altísimo dio su voz.

Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua.

15 Arrojó saetas, y desbaratólos: relampagueó, y los consumió.

Hän lennätti nuolia ja hajotti heidät, salamoita, ja kauhistutti heidät.

16 Entonces aparecieron los manaderos de la mar, y los fundamentos del mundo fueron descubiertos por la reprensión de Jehová, por la respiración del resuello de su nariz.

Silloin meren syvyydet tulivat näkyviin, maanpiirin perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen vihansa hengen puuskauksesta.

17 Extendió su mano de lo alto, y arrebatóme, y sacóme de las muchas aguas.

Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.

18 Libróme de fuertes enemigos, de los que me aborrecían, los cuales eran más fuertes que yo.

Hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.

19 Los cuales en el día de mi calamidad me tomaron descuidado: mas Jehová fue mi bordón.

He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.

20 Sacóme a anchura; me libró, porque puso su voluntad en mí.

Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.

21 Pagóme Jehová conforme a mi justicia: y conforme a la limpieza de mis manos me dio la paga.

Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan; minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.

22 Porque yo guardé los caminos de Jehová: y no me aparté impíamente de mi Dios.

Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.

23 Porque delante de mí tengo todas sus ordenanzas: y sus fueros, no me retiraré de ellos.

Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä poikkea hänen käskyistänsä.

24 Y fui perfecto con él, y me guardé de mi iniquidad.

Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.

25 Y pagóme Jehová conforme a mi justicia: y conforme a mi limpieza delante de sus ojos.

Sentähden Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.

26 Con el bueno eres bueno, y con el valeroso perfecto, eres perfecto.

Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta sankaria kohtaan nuhteeton;

27 Con el limpio eres limpio: mas con el perverso, eres perverso.

puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.

28 Y salvas al pueblo pobre: mas tus ojos, sobre los altivos, para abatirlos.

Ja sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.

29 Porque tú eres mi lámpara, oh Jehová: Jehová da luz a mis tinieblas.

Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni; Herra valaisee minun pimeyteni.

30 Porque en ti romperé ejércitos, y en mi Dios saltaré las murallas.

Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan, Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.

31 Dios, perfecto su camino: la palabra de Jehová purificada, escudo es de todos los que en él esperan.

Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.

32 Porque ¿qué Dios hay sino Jehová? ¿O quién es fuerte sino nuestro Dios?

Sillä kuka muu on Jumala paitsi Herra, ja kuka muu on pelastuksen kallio paitsi meidän Jumalamme?

33 Dios es el que con virtud me corrobora, y el que escombra mi camino.

se Jumala, joka on minun vahva turvani ja johdattaa nuhteetonta hänen tiellänsä,

34 El que hace mis pies como de ciervas, y el que me asienta en mis alturas.

tekee hänen jalkansa nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,

35 El que enseña mis manos para la pelea: y el que da que yo quiebre con mis brazos el arco de acero.

joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään.

36 Tú me diste el escudo de tu salud, y tu benignidad me ha multiplicado.

Sinä annat minulle pelastuksen kilven; ja kun sinä kuulet minun rukoukseni, teet sinä minut suureksi.

37 Tú ensanchaste mis pasos debajo de mí, para que no titubeasen mis rodillas.

Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.

38 Perseguiré mis enemigos, y quebrantarlos he, y no me volveré hasta que los acabe.

Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun.

39 Consumirlos he, y herirlos he; que no se levantarán. Y caerán debajo de mis pies.

Minä lopetan heidät ja murskaan heidät, niin etteivät enää nouse; he sortuvat minun jalkojeni alle.

40 Ceñísteme de fortaleza para la batalla, y postraste debajo de mí los que contra mí se levantaron.

Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.

41 Tú me diste la cerviz de mis enemigos, de mis aborrecedores, y que yo los talase.

Sinä ajat minun viholliseni pakoon, vihamieheni minä hukutan.

42 Miraron, y no hubo quien los librase; a Jehová, mas no les respondió.

He katselevat, mutta pelastajaa ei ole, katsovat Herran puoleen, mutta hän ei heille vastaa.

43 Yo los quebrantaré como a polvo de la tierra: como a lodo de las plazas los desmenuzaré, y los disiparé.

Minä survon heidät maan tomuksi, kadun loaksi minä heidät poljen ja tallaan.

44 Tú me libraste de contiendas de pueblos: tú me guardaste para que fuese cabeza de gentes: pueblos que no conocía, me sirvieron.

Sinä pelastat minut kansani riidoista, sinä varjelet minua, niin että tulen pakanain pääksi; kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.

45 Los extraños titubeaban a mí; en oyendo me obedecían.

Muukalaiset minua mielistelevät; jo korvan kuulemalta he tottelevat minua.

46 Los extraños se desleían, y temblaban en sus encerramientos.

Muukalaiset masentuvat; he tulevat vyöttäytyneinä varustuksistansa.

47 Viva Jehová, y sea bendita mi roca: sea ensalzado el Dios, que es la roca de mi salvamento.

Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty Jumala, minun pelastukseni kallio,

48 El Dios, que me ha dado venganzas, y sujeta los pueblos debajo de mí,

Jumala, joka hankkii minulle koston ja laskee kansat minun valtani alle;

49 Que me saca de entre mis enemigos: tú me sacaste en alto de entre los que se levantaron contra mí: librásteme del varón de iniquidades.

sinä, joka vapahdat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.

50 Por tanto yo te confesaré en las gentes, oh Jehová, y cantaré a tu nombre.

Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta;

51 El que engrandece las saludes de su rey: y el que hace misericordia a su ungido David, y a su simiente para siempre.

sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja osoitat armoa voidellullesi, Daavidille, ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti."