Salmos 77

1 Mi voz se levanta a ʼElohim y clamaré. Mi voz se levanta a ʼElohim, Y Él me oirá.

Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.

2 En el día de mi angustia busqué a ʼAdonay. A Él levanté mi mano de noche sin descanso. Mi alma rehusaba ser consolada.

Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.

3 Me acuerdo de ʼElohim y me conmuevo. Me lamento y mi espíritu desmaya. (Selah)

Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, (Sela)

4 Mantienes mis párpados abiertos. Estoy turbado y no puedo hablar.

Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.

5 Consideré los días de antaño, Los años de tiempos pasados.

Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:

6 Recuerdo mi canto en la noche. Medito en mi corazón, Y mi espíritu escudriña:

Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:

7 ¿Desechará ʼAdonay para siempre, Y no volverá a ser favorable?

Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?

8 ¿Cesó por completo su misericordia? ¿Se extinguió para siempre su promesa?

Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?

9 ¿Olvidó ʼEL ser bondadoso? ¿En su ira retiró su compasión? (Selah)

Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? (Sela)

10 Entonces dije: Es mi enfermedad: Que la mano derecha de ʼElyón cambió.

Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.

11 Me acordaré de las obras de YA, ¡Sí! Recordaré tus maravillas de antaño.

Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,

12 Meditaré en toda tu obra, Y hablaré sobre tus proezas.

Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.

13 ¡Oh ʼElohim, santo es tu camino! ¿Cuál ʼelohim es tan grande como nuestro ʼElohim?

Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?

14 Tú eres el ʼElohim que obra maravillas. Hiciste notorio entre los pueblos tu poder.

Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.

15 Con tu poder redimiste a tu pueblo, A los hijos de Jacob y de José. (Selah)

Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, (Sela)

16 Te vieron las aguas, oh ʼElohim. Las aguas te vieron y se angustiaron. Los abismos también se estremecieron.

Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,

17 Espesas nubes derramaron agua. Los nubarrones tronaron. También tus flechas centellaron.

Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.

18 El ruido de tu trueno estaba en el remolino de viento. Los relámpagos iluminaron el mundo. Tembló y se estremeció la tierra.

Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.

19 Abriste tu camino en el mar Y tus senderos en las aguas caudalosas, Para que tus pisadas no fueran conocidas.

Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.

20 Como un rebaño guiaste a tu pueblo Por medio de Moisés y Aarón.

Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.