< Salmos 73 >
1 Ciertamente ʼElohim es bueno con Israel, Con los que son puros de corazón.
Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
2 En cuanto a mí, casi se deslizan mis pies. Por poco resbalan mis pasos.
Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
3 Porque tuve envidia de los arrogantes Al ver la prosperidad de los perversos.
Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
4 Porque no hay dolores en su muerte, Y su cuerpo está lleno de grasa.
Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
5 No pasan trabajos como los otros hombres, Ni son plagados como los demás.
Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
6 Por tanto la arrogancia es su collar. Los envuelve un manto de violencia.
Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
7 Los ojos se les saltan por la gordura, Y logran con creces los deseos del corazón.
Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
8 Se burlan y hablan perversamente de opresión. Hablan con altanería.
Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
9 Ponen su boca hacia el cielo, Pero su boca desfila por la tierra.
Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
10 Por tanto su pueblo vuelve a este lugar, Y bebe aguas en abundancia.
Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
11 Y dicen: ¿Cómo puede ʼEL saber? ¿Hay conocimiento en ʼElyón?
Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
12 Ciertamente así son los perversos, Y fácilmente aumentan su riqueza.
Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
13 En verdad, en vano guardé puro mi corazón, Y lavé mis manos en inocencia.
Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
14 Pues soy azotado todo el día, Y castigado cada mañana.
Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
15 Si dijera yo: Hablaré como ellos, Claro que traicionaría a la generación de tus hijos.
Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
16 Cuando meditaba para entender esto, Fue ardua tarea para mí.
Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
17 Hasta que al entrar en el Santuario de ʼEL Percibí el fin de ellos.
Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
18 Ciertamente los colocaste en deslizaderos, Los lanzaste a la destrucción.
Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
19 ¡Cómo son destruidos de repente! ¡Son absolutamente consumidos por repentinos terrores!
Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
20 Como cuando uno despierta de un sueño, Así ʼAdonay, cuando Tú despiertes, Despreciarás su apariencia.
Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
21 Cuando mi corazón se amargaba Y me sentía traspasado,
Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
22 Era entonces torpe e ignorante, Como una bestia ante Ti.
Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
23 Sin embargo, yo siempre estoy contigo. Tú sostienes mi mano derecha.
Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
24 Me guiarás con tu consejo, Y después me recibirás en gloria.
Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
25 ¿A quién tengo yo en el cielo sino a Ti? Y fuera de Ti, nada deseo en la tierra.
Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
26 Mi cuerpo y mi corazón desfallecen, Pero ʼElohim es la Fuerza de mi corazón Y mi Porción para siempre.
Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
27 Porque ciertamente los que se alejan de Ti perecerán. Tú destruyes a aquellos que son infieles a Ti.
Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
28 En cuanto a mí, la cercanía de ʼElohim es mi dicha. En ʼAdonay Yavé está mi refugio, Para que cuente todas tus obras.
Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.