Salmos 49

1 Oigan esto, pueblos todos, Escuchen todos los habitantes del mundo,

Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,

2 Tanto los humildes como los de alto nivel, Ricos y pobres juntamente.

Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.

3 Mi boca hablará sabiduría, Y la meditación de mi corazón entendimiento.

Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.

4 Inclinaré al proverbio mi oído. Declararé con el arpa mi dicho.

Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.

5 ¿Por qué tengo que temer en días de adversidad Cuando me rodea la iniquidad de mis adversarios,

Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?

6 Que confían en la abundancia de sus posesiones, Y se jactan de sus inmensas riquezas?

Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.

7 Ninguno de ellos puede de algún modo redimir al hermano, Ni pagar su rescate a ʼElohim.

Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.

8 Porque la redención de su vida es costosa, Y nunca será suficiente,

Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,

9 Para que viva eternamente Y jamás pase a corrupción.

Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.

10 Porque ve que aun los sabios mueren Igual como perecen el ignorante y el necio, Y dejan a otros sus riquezas.

Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.

11 Su íntima aspiración es que sus casas sean eternas, Sus moradas, por todas las generaciones. A sus tierras dan sus nombres.

Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.

12 Pero el hombre no permanecerá con honra. Es como las bestias que perecen.

Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.

13 Esta es la senda de los necios, Y de aquellos que tras ellos aprueban sus palabras. (Selah)

Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, (Sela)

14 Como un rebaño están destinados al Seol, La muerte los pastorea. Los rectos se enseñorearán de ellos por la mañana, Se consumirá su buen parecer, Y el Seol será su morada. (Sheol h7585)

He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin. (Sheol h7585)

15 Pero ʼElohim redimirá mi alma del poder del Seol, Porque me llevará consigo. (Selah) (Sheol h7585)

Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, (Sela) (Sheol h7585)

16 No temas cuando alguno se enriquece, Cuando aumenta el esplendor de su casa.

Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.

17 Porque nada llevará al morir, Ni descenderá su esplendor tras él.

Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.

18 Aunque se congratule mientras vive, Aunque sea alabado porque prospera,

Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.

19 Se irá a la generación de sus antepasados Y nunca jamás verá la luz.

Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.

20 El hombre que vive con honor, Pero no entiende [esto], Es como las bestias que perecen.

Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.