Salmos 107

1 ¡Den gracias a Yavé, Porque Él es bueno, Porque para siempre es su misericordia!

Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

2 Que lo digan los redimidos de Yavé, Los que redimió del poder del adversario,

Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,

3 Y los que congregó de las tierras, Del oriente y del occidente, del norte y del sur.

Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,

4 Ellos vagaron en un desierto, en región despoblada. No hallaron un camino hacia una ciudad habitada.

Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,

5 Tenían hambre y sed. Sus almas desfallecían en ellos.

Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.

6 Pero clamaron a Yavé en su angustia. Él los libró de sus aflicciones.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,

7 Los condujo por un camino recto Para ir a una ciudad habitada.

Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.

8 ¡Den gracias a Yavé por su misericordia Y por sus maravillas para los hijos de [los ]hombres!

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

9 Porque Él sacia al alma que tiene sed Y llena de bien al alma que tiene hambre.

Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.

10 Vivían en oscuridad y sombra de muerte, Prisioneros en aflicción y cadenas,

Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:

11 Por cuanto fueron rebeldes a las Palabras de ʼEL Y trataron con desprecio el consejo del ʼElyón.

Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;

12 Por tanto Él quebrantó sus corazones con trabajo. Cayeron y no hubo quien los ayudara.

Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.

13 Pero en su angustia clamaron a Yavé, Él los libró de sus aflicciones.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,

14 Los sacó de la oscuridad y de la sombra de muerte, Y rompió sus ataduras.

Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.

15 ¡Den gracias a Yavé por su misericordia, Y por sus maravillas para los hijos de [los] hombres!

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

16 Porque quebró las puertas de bronce, Y desmenuzó los cerrojos de hierro.

Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.

17 Fueron afligidos los necios a causa de su camino rebelde, Y a causa de sus iniquidades fueron afligidos.

Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,

18 Su vida aborreció toda clase de alimento, Y se acercaron a las puertas de la muerte.

Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.

19 Pero a Yavé clamaron en su angustia. Él los libró de sus aflicciones.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

20 Envió su Palabra y los sanó, Y [los] libró de sus destrucciones.

Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.

21 ¡Den gracias a Yavé por su misericordia Y por sus maravillas para los hijos de [los ]hombres!

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,

22 Ofrezcan también sacrificios de acción de gracias Y proclamen sus obras con júbilo.

Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.

23 Los que bajan en naves al mar, Los cuales hacen negocios sobre inmensas aguas.

Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,

24 Ellos vieron las obras de Yavé Y sus maravillas en las profundidades.

He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.

25 Porque Él habló y levantó un viento tempestuoso Que levantó las olas del mar.

Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,

26 Subían hacia los cielos, Bajaban a las profundidades, Su alma se derretía en su desesperación.

Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,

27 Temblaban y se tambaleaban como ebrios, Y toda su pericia fue inútil.

Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;

28 En su angustia clamaron a Yavé, Y Él los sacó de sus angustias.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

29 Calmó la tormenta De tal modo que sus olas se apaciguaron.

Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.

30 Entonces se alegraron porque se calmaron. Y así los guía al puerto que anhelan.

Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.

31 ¡Den gracias a Yavé por su misericordia, Y por sus maravillas para los hijos de [los] hombres!

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.

32 Exáltenlo en la congregación del pueblo, Y alábenlo en la reunión de los ancianos.

Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,

33 Él cambia ríos en desierto Y manantiales de aguas en sequedales,

Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

34 La tierra fructífera en estéril, Por la perversidad de los que viven en ella.

Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.

35 Él convierte el desierto en estanques de aguas, Y la tierra seca en manantiales.

Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,

36 Allí coloca a los que tienen hambre, Para que establezcan una ciudad habitada.

Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,

37 Siembran campos y plantan viñas Y recogen abundante fruto.

Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.

38 Los bendice, Y se multiplican grandemente. No permite que disminuya su ganado

Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;

39 Cuando son menguados y abatidos Por medio de opresión, aflicción y tristeza.

Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,

40 Él derrama menosprecio sobre los nobles, Y los destina a vagar errantes en un desierto.

Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.

41 Pero Él pone en alto a los pobres lejos de la aflicción Y hace que [sus] familias sean como un rebaño.

Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.

42 Los rectos lo ven y se alegran, Pero toda injusticia cierra su boca.

Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.

43 ¿Quién es sabio? Observe estas cosas, Y entenderá las misericordias de Yavé.

Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.