Salmos 105
1 Den gracias a Yavé. Invoquen su Nombre. Proclamen sus obras entre los pueblos.
Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
2 Cántenle, cántenle salmos. Hablen de todas sus maravillas.
Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Gloríense en su santo Nombre. Alégrese el corazón de los que buscan a Yavé.
Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
4 Busquen a Yavé y su poder. Busquen continuamente su rostro.
Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
5 Recuerden las maravillas que hizo Él, De sus prodigios y de los juicios de su boca,
Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
6 ¡Oh ustedes, descendencia de Abraham su esclavo, Hijos de Jacob, su escogido!
Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
7 Él es Yavé nuestro ʼElohim. En toda la tierra están sus juicios.
Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
8 Recordó para siempre su Pacto, El Pacto que ordenó para 1.000 generaciones,
Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
9 Que hizo con Abraham, Y su juramento a Isaac,
Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
10 Que estableció a Jacob por estatuto, A Israel como un Pacto sempiterno
Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
11 Al decir: A ti te daré la tierra de Canaán Como porción de tu heredad.
Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
12 Cuando ellos eran unos pocos, En verdad muy pocos, Y forasteros en ella,
Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
13 Y vagaban de nación en nación, Y de [un] reino a otro pueblo.
Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
14 No permitió que alguno los oprimiera. Y por amor a ellos reprendió a reyes.
Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
15 No toquen a mis ungidos, Ni hagan daño a mis profetas.
Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
16 Trajo hambre sobre la tierra. Destruyó toda provisión de pan.
Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
17 Envió un varón delante de ellos. A José, vendido como esclavo.
Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
18 Afligieron sus pies con grilletes. Él mismo fue puesto en cadenas,
He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
19 Hasta que se cumplió su predicción. La Palabra de Yavé lo probó.
Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
20 El rey envió y lo soltó. El soberano de pueblos lo libertó.
Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
21 Lo puso como administrador de su casa, Y gobernador de todas sus posesiones,
Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
22 Para encarcelar a sus gobernantes Como él quisiera, Y enseñar sabiduría a sus ancianos.
Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
23 Israel también fue a Egipto, Así que Jacob peregrinó en la tierra de Cam.
Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
24 Él aumentó a su pueblo grandemente, Hasta que fueron más fuertes que sus adversarios.
Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
25 Cambió el corazón de éstos Para que aborrecieran a su pueblo, Para que obraran astutamente contra sus esclavos.
Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
26 Envió a Moisés su esclavo, Y a Aarón, al cual escogió.
Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
27 Puso en ellos las palabras de sus señales, Y sus maravillas en la tierra de Cam.
Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
28 Envió oscuridad y oscureció. Y ellos no fueron rebeldes a las Palabras de Él.
Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
29 Convirtió sus aguas en sangre Y mató sus peces.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
30 Llenó su tierra de ranas Hasta en las alcobas de sus reyes.
Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
31 Habló, y llegaron enjambres de moscas y piojos en todo su territorio.
Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
32 Les dio lluvia de granizo y llamas de fuego en su tierra.
Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
33 Destrozó sus viñas y sus higueras Y quebró los árboles de su territorio.
Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
34 Habló, y llegaron saltamontes y pulgones sinnúmero,
Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
35 Y devoraron toda la vegetación en su tierra Y se comieron el fruto de su suelo.
Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
36 Golpeó también a todo primogénito en su tierra, Las primicias de todo su vigor.
Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
37 Luego los sacó con plata y oro. Entre sus tribus no hubo quien tropezara.
Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
38 Egipto se alegró de que salieran, Porque su terror había caído sobre ellos.
Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
39 Extendió una nube como cubierta Y fuego para iluminar la noche.
Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
40 Pidieron, Y Él atrajo codornices Y los sació de pan del cielo.
He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Abrió la peña, Y brotaron aguas. Corrieron por los sequedales [como] un río.
Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
42 Porque recordó su santa Promesa [Dada] a su esclavo Abraham.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
43 Sacó a su pueblo con gozo, Con canto de júbilo a sus escogidos.
Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
44 Y también les dio las tierras de las naciones, Y tomaron posesión del trabajo de los pueblos,
Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
45 Para que guardaran sus Estatutos, Y observaran sus Leyes. ¡Alaben a YA!
Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
