Proverbios 5
1 Hijo mío, atiende a mi sabiduría, E inclina tu oído a mi entendimiento,
Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
2 Para que guardes discreción Y tus labios conserven conocimiento.
ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
3 Porque los labios de la mujer inmoral destilan miel, Y su paladar es más suave que el aceite.
Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
4 Pero su propósito es amargo como el ajenjo Y agudo como espada de dos filos.
Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. (Sheol h7585)
6 No considera el camino de la vida. Sus sendas son inestables, pero ella no lo sabe.
Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7 Ahora, pues, hijos, escúchenme. No se aparten de las palabras de mi boca:
Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8 Aleja de ella tu camino. No te acerques a la puerta de su casa
Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9 No sea que des a otros tu vigor, Y tus años al cruel.
ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10 No sea que los extraños se llenen de tus fuerzas, Y tu esfuerzo se quede en casa ajena.
ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11 Gemirás cuando te llegue el desenlace, Y se consuma la carne de tu cuerpo.
ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12 Entonces dirás: ¡Cómo aborrecí la corrección, Y mi corazón menospreció la reprensión!
ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13 ¡No hice caso a la voz de mis maestros, Ni presté oído a mis instructores!
Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14 Casi en la cima de todo mal estuve En medio de la asamblea y de la congregación.
Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15 Bebe el agua de tu propia cisterna, Y el agua fresca de tu propio pozo.
Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
16 ¿Se derramarán afuera tus manantiales, Tus corrientes de aguas por las plazas?
Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
17 ¡Sean solamente tuyos, Y no de extraños contigo!
Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18 Sea bendito tu manantial Y regocíjate con la esposa de tu juventud,
Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19 Como hermosa venada o graciosa gacela, Sus pechos te satisfagan en todo tiempo, Y recréate siempre con su amor.
Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
20 ¿Por qué, hijo mío, estarás apasionado con mujer ajena, Y abrazarás el seno de una extraña?
Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21 Porque los caminos del hombre están ante los ojos de Yavé. Él observa todas sus sendas.
Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
22 En su propia iniquidad quedará atrapado el inicuo. Será atado con las cuerdas de su propio pecado.
Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
23 Morirá por falta de corrección, Extraviado en la inmensidad de su locura.
Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
