< Proverbios 18 >
1 El que se desvía busca su propio deseo, Y se enfada contra todo consejo.
Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
2 El necio no se deleita en el entendimiento, Sino solo en exponer lo que piensa.
Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3 Cuando viene la impiedad viene también el desprecio, Y con la deshonra viene la afrenta.
Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4 Las palabras de la boca de un hombre son aguas profundas, Torrente caudaloso es la fuente de la sabiduría.
Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5 No es bueno mostrar preferencia por el perverso, Para desviar al justo en el juicio.
Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6 Los labios del necio traen contienda, Y su boca clama por azotes.
Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7 La boca del necio es su ruina, Y sus labios, trampa para su alma.
Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8 Las palabras del chismoso son como delicados manjares Que penetran hasta el fondo de sus órganos internos.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9 El negligente en su obra es hermano del disipador.
Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10 Torre fuerte es el Nombre de Yavé. A ella corre el justo y está a salvo.
Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11 Las riquezas del rico son su ciudad fortificada, Como un alto muro en su imaginación.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12 Antes del quebrantamiento el corazón del hombre es altivo, Y antes de la honra está la humildad.
Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13 Al que responde antes de escuchar, Le es insensatez y deshonra.
Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14 El buen ánimo del hombre soporta su enfermedad, Pero el ánimo abatido, ¿quién lo soportará?
Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15 El corazón del entendido adquiere conocimiento, Y conocimiento busca el oído de los sabios.
Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16 El regalo de un hombre le abre camino Y lo conduce a la presencia de los grandes.
Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17 El primero que se defiende parece ser justo, Hasta que llega su prójimo y lo investiga.
Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18 Echar suerte pone fin a la disputa, Y decide entre los poderosos.
Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19 El hermano ofendido es más tenaz que ciudad fuerte, Y los litigios, más que los cerrojos de una fortaleza.
Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20 Con el fruto de la boca del hombre llenará su estómago. Con el producto de sus labios se saciará.
Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21 La muerte y la vida están en poder de la boca. El que la ama comerá su fruto.
Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22 El que halla esposa halla el bien, Y alcanza el favor de Yavé.
Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23 El pobre se expresa con súplicas, El rico responde con durezas.
Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24 Hay amigos que causan ruina al hombre, Pero hay un amigo más fiel que un hermano.
Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.