< Proverbios 18 >
1 El que se desvía busca su propio deseo, Y se enfada contra todo consejo.
Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
2 El necio no se deleita en el entendimiento, Sino solo en exponer lo que piensa.
Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
3 Cuando viene la impiedad viene también el desprecio, Y con la deshonra viene la afrenta.
Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
4 Las palabras de la boca de un hombre son aguas profundas, Torrente caudaloso es la fuente de la sabiduría.
Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
5 No es bueno mostrar preferencia por el perverso, Para desviar al justo en el juicio.
Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
6 Los labios del necio traen contienda, Y su boca clama por azotes.
Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
7 La boca del necio es su ruina, Y sus labios, trampa para su alma.
Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
8 Las palabras del chismoso son como delicados manjares Que penetran hasta el fondo de sus órganos internos.
Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
9 El negligente en su obra es hermano del disipador.
Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
10 Torre fuerte es el Nombre de Yavé. A ella corre el justo y está a salvo.
Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
11 Las riquezas del rico son su ciudad fortificada, Como un alto muro en su imaginación.
Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
12 Antes del quebrantamiento el corazón del hombre es altivo, Y antes de la honra está la humildad.
Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
13 Al que responde antes de escuchar, Le es insensatez y deshonra.
Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
14 El buen ánimo del hombre soporta su enfermedad, Pero el ánimo abatido, ¿quién lo soportará?
Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
15 El corazón del entendido adquiere conocimiento, Y conocimiento busca el oído de los sabios.
Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
16 El regalo de un hombre le abre camino Y lo conduce a la presencia de los grandes.
Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
17 El primero que se defiende parece ser justo, Hasta que llega su prójimo y lo investiga.
Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
18 Echar suerte pone fin a la disputa, Y decide entre los poderosos.
Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
19 El hermano ofendido es más tenaz que ciudad fuerte, Y los litigios, más que los cerrojos de una fortaleza.
Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
20 Con el fruto de la boca del hombre llenará su estómago. Con el producto de sus labios se saciará.
Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
21 La muerte y la vida están en poder de la boca. El que la ama comerá su fruto.
Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
22 El que halla esposa halla el bien, Y alcanza el favor de Yavé.
Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
23 El pobre se expresa con súplicas, El rico responde con durezas.
Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
24 Hay amigos que causan ruina al hombre, Pero hay un amigo más fiel que un hermano.
Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.