Proverbios 12
1 El que ama la corrección ama el conocimiento, Pero el que aborrece la reprensión es estúpido.
Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
2 El bueno obtendrá el favor de Yavé, Pero Él condenará al hombre de malos designios.
Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
3 El hombre no se afianzará por medio de la perversidad, Pero la raíz de los justos nunca será removida.
Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
4 La mujer virtuosa es corona de su esposo, Pero la que lo avergüenza es como carcoma en sus huesos.
Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
5 Los pensamientos de los justos son rectos, Pero los consejos de los impíos, engaño.
Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
6 Las palabras de los perversos son asechanzas mortales, Pero la boca de los rectos los librará.
Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
7 Se derrumban los perversos y ya no existen, Pero la casa de los justos permanecerá.
Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 Según su sabiduría es alabado el hombre, Pero el perverso de corazón será despreciado.
Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
9 Mejor es el poco estimado, Pero que tiene un esclavo, Que el que se alaba y carece de pan.
Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
10 El justo tiene en consideración la vida de su bestia, Pero aun la compasión de los perversos es cruel.
Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
11 El que labra su tierra, se saciará de pan, Pero el que persigue lo vano carece de entendimiento.
Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
12 El perverso codicia el botín de los perversos, Pero la raíz de los justos produce.
Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
13 En la transgresión de sus labios se enreda el perverso, Pero el justo escapará de la aflicción.
Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
14 De lo que uno habla, se saciará, Y por lo que uno hace, le pagarán.
Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
15 El camino del necio es recto ante sus propios ojos, Pero el que escucha el consejo es sabio.
Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
16 La ira del necio es conocida al instante, Pero el prudente pasa por alto la ofensa.
Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
17 El testigo veraz declara lo que es recto, Pero el testigo falso engaña.
Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
18 Hay quien pronuncia palabras como estocadas, Pero la boca de los sabios es medicina.
Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
19 El labio veraz permanece para siempre, Pero la boca mentirosa, solo un instante.
Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
20 Hay engaño en el corazón del que trama el mal, Pero para los consejeros de la paz hay alegría.
Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
21 Ninguna iniquidad es deseada por el justo, Pero los perversos están llenos de mal.
Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
22 Repugnancia es a Yavé el labio mentiroso, Pero su deleite está en los que obran fielmente.
Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
23 El hombre prudente encubre su conocimiento, Pero el corazón de los necios proclama su necedad.
Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
24 La mano del diligente señoreará, Pero la indolente será tributaria.
Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
25 La congoja abate el corazón del hombre, Pero la buena palabra lo alegra.
Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
26 El justo sirve de guía a su prójimo, Pero el camino de los perversos los hace errar.
Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
27 El indolente no asará ni su propia presa. ¡Precioso tesoro del hombre es la diligencia!
Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
28 En la senda de la justicia está la vida, En su sendero no hay muerte.
Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
