< Marcos 3 >

1 Entró otra vez en la congregación, y estaba allí un hombre que tenía una mano paralizada.
Ja hän meni taas synagoogaan, ja siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut.
2 Lo observaban para ver si lo sanaría en sábado a fin de acusarlo.
Ja voidakseen nostaa syytteen häntä vastaan he pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän miehen sapattina.
3 Entonces dijo al hombre que tenía la mano paralizada: Levántate, [ponte en pie] en medio.
Niin hän sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esille".
4 Les preguntó: ¿Es lícito en sábado hacer bien o hacer mal, salvar [la] vida o matar? Pero ellos callaban.
Ja hän sanoi heille: "Kumpiko on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä vai pahaa, pelastaako henki vai tappaa se?" Mutta he olivat vaiti.
5 Al mirarlos alrededor con enojo, entristecido por la dureza de sus corazones, le dijo al hombre: Extiende tu mano. [El hombre la] extendió y le fue restaurada.
Silloin hän katsahtaen ympärilleen loi vihassa silmänsä heihin, murheellisena heidän sydämensä paatumuksesta, ja sanoi sille miehelle: "Ojenna kätesi". Ja hän ojensi, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi.
6 De inmediato los fariseos tomaron consejo con los herodianos contra Él para matarlo.
Ja fariseukset lähtivät ulos ja pitivät kohta herodilaisten kanssa neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet.
7 Pero Jesús se retiró con sus discípulos hacia el mar, y una gran multitud de Galilea, Judea,
Mutta Jeesus vetäytyi opetuslapsineen järven rannalle, ja häntä seurasi suuri joukko kansaa Galileasta. Ja Juudeasta
8 Jerusalén, Edom, del otro lado del Jordán y muchos de alrededor de Tiro y Sidón, al oír cuán grandes cosas hacía, acudió a Él.
ja Jerusalemista ja Idumeasta ja Jordanin tuolta puolen ja Tyyron ja Siidonin ympäristöltä tuli paljon kansaa hänen tykönsä, kun he kuulivat, kuinka suuria tekoja hän teki.
9 Por causa de la multitud, dijo a sus discípulos que tuvieran lista una barquilla para que no lo apretujaran,
Ja hän sanoi opetuslapsillensa, että hänelle oli pidettävä venhe varalla väentungoksen tähden, etteivät he ahdistaisi häntä;
10 porque le caían encima para tocarlo, pues había sanado a muchos enfermos.
sillä hän paransi monta, jonka tähden kaikki, joilla oli vaivoja, tunkeutuivat hänen päälleen koskettaaksensa häntä.
11 Cuando los espíritus impuros lo miraban, caían ante Él y gritaban: ¡Tú eres el Hijo de Dios!
Ja kun saastaiset henget näkivät hänet, lankesivat he maahan hänen eteensä ja huusivat sanoen: "Sinä olet Jumalan Poika".
12 Pero Él los reprendía severamente para que no declararan Quién era Él.
Ja hän varoitti ankarasti heitä saattamasta häntä julki.
13 [Jesús] subió a la montaña y llamó a los que Él quiso, y fueron con Él.
Ja hän nousi vuorelle ja kutsui tykönsä ne, jotka hän itse tahtoi, ja he menivät hänen tykönsä.
14 Escogió a 12 para que estuvieran con Él y enviarlos a predicar
Niin hän asetti kaksitoista olemaan kanssansa ja lähettääksensä heidät saarnaamaan,
15 y darles autoridad de echar fuera los demonios.
ja heillä oli oleva valta ajaa ulos riivaajia.
16 A Simón, a quien llamó Pedro,
Ja nämä kaksitoista hän asetti: Pietarin-tämän nimen hän antoi Simonille-
17 Jacobo y su hermano Juan, los [hijos] de Zebedeo, a quienes llamó Boanerges, esto es, hijos del trueno,
ja Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, Jaakobin veljen, joille hän antoi nimen Boanerges, se on: ukkosenjylinän pojat,
18 Andrés, Felipe, Bartolomé, Mateo, Tomás, Jacobo, [hijo] de Alfeo, Tadeo, Simón el cananita,
ja Andreaan ja Filippuksen ja Bartolomeuksen ja Matteuksen ja Tuomaan ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Taddeuksen ja Simon Kananeuksen
19 y Judas Iscariote, quien lo traicionó.
ja Juudas Iskariotin, saman, joka hänet kavalsi.
20 [Jesús] fue a una casa, y de nuevo se agolpó una multitud, de tal modo que ellos ni siquiera podían comer.
Ja hän tuli kotiin. Ja taas kokoontui kansaa, niin etteivät he päässeet syömäänkään.
21 Cuando su familia oyó lo que sucedía, fueron a echarle mano, porque decían que estaba fuera de sí.
Kun hänen omaisensa sen kuulivat, menivät he ottamaan häntä huostaansa; sillä he sanoivat: "Hän on poissa suunniltaan".
22 Y los escribas que bajaron de Jerusalén decían: ¡Tiene a Beelzebul! Y: ¡Por el jefe de los demonios echa fuera a los demonios!
Ja kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, sanoivat: "Hänessä on Beelsebul", ja: "Riivaajien päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia".
23 Los llamó y les dijo en parábolas: ¿Cómo puede Satanás echar fuera a Satanás?
Niin hän kutsui heidät luoksensa ja sanoi heille vertauksilla: "Kuinka saatana voi ajaa ulos saatanan?
24 Si un reino se divide contra él mismo no permanece firme.
Ja jos jokin valtakunta riitautuu itsensä kanssa, ei se valtakunta voi pysyä pystyssä.
25 Si una casa se divide contra ella misma no permanece firme.
Ja jos jokin talo riitautuu itsensä kanssa, ei se talo voi pysyä pystyssä.
26 Si Satanás se levanta contra él mismo y se divide, no puede permanecer, sino tiene fin.
Ja jos saatana nousee itseänsä vastaan ja riitautuu itsensä kanssa, ei hän voi pysyä, vaan hänen loppunsa on tullut.
27 Pero nadie que entra en la casa del valiente podrá saquear sus bienes, si primero no ata al valiente para luego saquear su casa.
Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaraansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää; vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.
28 En verdad les digo que todos los pecados y las blasfemias, cualesquiera que sean, les serán perdonados a los hijos de los hombres,
Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin;
29 pero el que blasfeme contra el Espíritu Santo no tiene perdón jamás, sino es reo culpable de pecado eterno. (aiōn g165, aiōnios g166)
mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin." (aiōn g165, aiōnios g166)
30 Porque decían: Tiene un espíritu impuro.
Sillä he sanoivat: "Hänessä on saastainen henki".
31 Entonces llegaron su madre y sus hermanos. Estaban afuera y mandaron a llamarlo.
Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat, seisahtuivat ulkopuolelle ja lähettivät hänen luoksensa kutsumaan häntä.
32 Alrededor de Él estaba sentada una multitud y le dijeron: Mira, tu madre y tus hermanos te buscan.
Ja kansanjoukko istui hänen ympärillään, ja he sanoivat hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi tuolla ulkona kysyvät sinua".
33 Él les respondió: ¿Quiénes son mi madre y mis hermanos?
Hän vastasi heille ja sanoi: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"
34 Entonces miró a su alrededor y dijo: ¡Aquí están mi madre y mis hermanos!
Ja katsellen ympärilleen niihin, jotka istuivat hänen ympärillään, hän sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni!
35 Cualquiera que haga la voluntad de Dios es mi hermano, mi hermana y mi madre.
Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini."

< Marcos 3 >