Job 9
1 Entonces Job respondió:
Job vastasi ja sanoi:
2 Ciertamente yo sé que es así. ¿Pero cómo puede un hombre justificarse ante ʼElohim?
"Totisesti minä tiedän, että niin on; kuinka voisi ihminen olla oikeassa Jumalaa vastaan!
3 Aunque uno quiera disputar con Él, no le podría responder una vez entre 1.000.
Jos ihminen tahtoisi riidellä hänen kanssaan, ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhannesta.
4 Él es sabio de corazón y poderoso en fortaleza. ¿Quién se endureció contra Él y salió ileso?
Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on niskoitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta?
5 Arranca las montañas con su furor, y no saben quién las trastornó.
Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta, hän kukistaa ne vihassansa;
6 Sacude la tierra de su lugar y estremece sus columnas.
hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;
7 Él manda al sol, y no brilla. Coloca sello a las estrellas.
hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään;
8 Él solo extendió el cielo, y camina sobre las olas del mar.
hän yksinänsä levittää taivaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita;
9 Él hizo la Osa, el Orión, las Pléyades y las secretas cámaras del sur.
hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat;
10 Él hace cosas grandiosas, inescrutables, y maravillas incontables.
hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää.
11 Ciertamente pasa junto a mí y no lo veo. Si pasa adelante de mí, no lo percibo.
Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.
12 Si Él arrebata, ¿quién lo resistirá? ¿Quién le dirá: Qué haces?
Katso, hän tempaa saaliinsa, kuka voi häntä estää, kuka sanoa hänelle: 'Mitä sinä teet?'
13 ʼElohim no reprime su ira. Bajo Él se abaten los que ayudan a los soberbios.
Jumala ei taltu vihastansa; hänen allensa vaipuvat Rahabin auttajat.
14 ¡Cuánto menos yo puedo replicarle, al rebuscar palabras frente a Él!
Minäkö sitten voisin vastata hänelle, valita sanojani häntä vastaan?
15 A Él yo, aunque sea recto, no me atrevo a responder. Más bien imploro la clemencia de mi Juez.
Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.
16 Si lo invoco, y Él me responde, no podría creer que me oye.
Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,
17 Porque me quebranta con una tormenta y multiplica mis heridas sin causa.
hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,
18 No me deja recuperar aliento, mas bien me llena de amarguras.
joka ei anna minun vetää henkeäni, vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.
19 Si apelo a la fuerza, ¡ciertamente Él es poderoso! Y si acudo al juicio, ¿quién lo convocará?
Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo: 'Tässä olen!' mutta jos oikeutta, niin: 'Kuka vetää minut tilille?'
20 Si me declaro justo, mi boca me condenará. Aunque sea intachable, Él me declarará perverso.
Vaikka olisin oikeassa, niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.
21 Soy intachable, sin embargo, no me conozco a mí mismo. Desprecio mi vida.
Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
22 Todo es una misma cosa. Por tanto digo: Él destruye al intachable y al perverso.
Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.
23 Si el azote mata de repente, Él se burla de la desesperación del inocente.
Jos ruoska äkkiä surmaa, niin hän pilkkaa viattomain epätoivoa.
24 La tierra es entregada en manos de los perversos. Él cubre los semblantes de sus jueces. Si no es así, ¿entonces, quién?
Maa on jätetty jumalattoman valtaan, hän peittää sen tuomarien kasvot-ellei hän, kuka sitten?
25 Mis días son más veloces que un corredor. Huyeron. No vieron el bien.
Minun päiväni rientävät juoksijata nopeammin, pakenevat onnea näkemättä,
26 Se deslizaron como botes de junco, como el águila que se lanza sobre su presa.
ne kiitävät pois niinkuin ruokovenheet, niinkuin kotka, joka iskee saaliiseen.
27 Si digo: Olvidaré mi queja, mudaré mi semblante y me alegraré,
Jos ajattelen: tahdon unhottaa tuskani, muuttaa muotoni ja ilostua,
28 entonces me turban todos mis dolores. Sé que no me tendrás como inocente,
niin minä kauhistun kaikkia kipujani, tiedän, ettet julista minua viattomaksi.
29 y que soy declarado perverso. ¿Para qué entonces me fatigo en vano?
Syyllisenä täytyy minun olla; miksi turhaan itseäni vaivaan?
30 Aunque me lave con agua de nieve, y limpie mis manos con lejía,
Jos vaikka lumessa peseytyisin ja puhdistaisin käteni lipeällä,
31 aún me hundirás en el lodo, y mis ropas me repugnarán.
silloinkin sinä upottaisit minut likakuoppaan, niin että omat vaatteeni minua inhoisivat.
32 Porque Él no es hombre como yo para que le responda, y vayamos juntos a juicio.
Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä, voidakseni vastata hänelle ja käydäksemme oikeutta keskenämme.
33 No hay un árbitro entre nosotros que coloque su mano entre los dos,
Ei ole meillä riidanratkaisijaa, joka laskisi kätensä meidän molempien päälle
34 que quite su vara de sobre mí para que no me espante su terror.
ja ottaisi hänen vitsansa pois minun päältäni, niin ettei hänen kauhunsa peljättäisi minua;
35 Entonces yo hablaría y no le temería. Pero yo mismo no estoy en esa condición.
silloin minä puhuisin enkä häntä pelkäisi, sillä ei ole mitään sellaista tunnollani."
