Job 41
1 ¿Puedes tú sacar con un anzuelo el cocodrilo, atar con una cuerda su lengua?
Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
2 ¿Pondrás una soga en su nariz, y perforarás con garfio su quijada?
Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
3 ¿Se acercará a ti con palabras sumisas o te hablará con lisonjas?
Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?
4 ¿Hará un pacto contigo para que lo tomes como esclavo perpetuo?
Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
5 ¿Jugarás con él como con un pájaro? ¿Lo atarás para entretener a tus niñas?
Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
6 ¿Los comerciantes harán negocio por él? ¿Lo cortarán en trozos entre los mercaderes?
Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
7 ¿Podrás abrirle el cuero con lancetas, o su cabeza con arpones?
Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
8 Pon tu mano sobre él. Recuerda la batalla con él. No lo volverás a hacer.
Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
9 Ciertamente la esperanza de esta pelea queda frustrada. Un hombre desfallece con solo verlo.
Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
10 Nadie se atreve a despertarlo. ¿Entonces quién puede estar en pie delante de Mí?
"Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?
11 ¿Quién me dio primero a Mí, para que Yo le restituya? Todo lo que hay debajo del cielo es mío.
Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.
12 No guardaré silencio acerca de sus miembros, ni de su gran fuerza ni de su excelente figura.
En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.
13 ¿Quién levanta la primera capa de su envoltura y penetra a través de su doble coraza?
Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?
14 ¿Quién abre la parte posterior de su boca rodeada de dientes espantosos?
Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.
15 Sus fuertes escamas son su orgullo, cerradas entre sí como firme sello,
Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
16 tan unidas la una con la otra que ni el aire pasa entre ellas.
Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.
17 Están soldadas, cada una a su vecina, trabadas entre sí, no se pueden separar.
Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.
18 Su estornudo lanza destellos de luz. Sus ojos son como los párpados de la aurora.
Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.
19 De la parte posterior de su boca salen llamaradas y se escapan centellas de fuego.
Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.
20 De sus fosas nasales sale vapor como el de una olla que hierve al fuego.
Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.
21 Su aliento enciende los carbones. Salen llamaradas de las partes posteriores de su boca.
Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.
22 En su nuca se asienta la fuerza. Ante él cunde el terror.
Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.
23 Los pliegues de su carne son compactos. Están firmes en él y no se mueven.
Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.
24 Su corazón es duro como la piedra, como la piedra inferior de un molino.
Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.
25 Cuando se levanta, tiemblan los valientes, y por el quebrantamiento, retroceden.
Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.
26 La espada no lo alcanza, ni la lanza, ni la lanceta, ni la flecha, ni la lanza arrojadiza.
Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.
27 Para él el hierro es como pasto, y el bronce, madera carcomida.
Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.
28 No lo ahuyentan las flechas. Las piedras de la honda le son como rastrojo.
Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.
29 Los garrotes le son como hojarasca. Se burla del brillo del arma arrojadiza.
Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.
30 Por debajo tiene conchas puntiagudas, se extiende como un trillo sobre el lodo.
Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.
31 Hace lo profundo del mar hervir como una olla. Lo convierte como una olla de ungüento.
Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.
32 Detrás de él brilla una estela de agua como barba encanecida.
Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.
33 Nada hay semejante a él sobre la tierra. Fue hecho exento de temor.
Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.
34 Menosprecia todo lo elevado. Es rey de todos los hijos del orgullo.
Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."
