Job 41
1 ¿Puedes tú sacar con un anzuelo el cocodrilo, atar con una cuerda su lengua?
Taidatkos vetää Leviatanin ongella, ja sitoa hänen kielensä nuoralla?
2 ¿Pondrás una soga en su nariz, y perforarás con garfio su quijada?
Taidatkos panna ongen hänen sierameensa, ja hänen leukaluunsa pistää naskalilla lävitse?
3 ¿Se acercará a ti con palabras sumisas o te hablará con lisonjas?
Luuletkos, että hän sinua paljon rukoilee, ja liehakoitsee sinun edessäs?
4 ¿Hará un pacto contigo para que lo tomes como esclavo perpetuo?
Luuletkos, että hän tekee liiton sinun kanssas, saadakses häntä alinomaiseksi orjakses?
5 ¿Jugarás con él como con un pájaro? ¿Lo atarás para entretener a tus niñas?
Taidatkos leikitä hänen kanssansa niinkuin linnun kanssa, eli sitoa hänen sinun piikais sekaan?
6 ¿Los comerciantes harán negocio por él? ¿Lo cortarán en trozos entre los mercaderes?
Luuletkos hänen kumppaneilta leikattaman, jaettaa kauppamiehille.
7 ¿Podrás abrirle el cuero con lancetas, o su cabeza con arpones?
Taidatkos täyttää koko verkkohuoneen hänen nahallansa, eli kalamiesten kokkoin hänen päällänsä.
8 Pon tu mano sobre él. Recuerda la batalla con él. No lo volverás a hacer.
Koska sinä häneen rupeet kädelläs, niin muista, ettäs tulet sotaan, josta et sinä mitään voita.
9 Ciertamente la esperanza de esta pelea queda frustrada. Un hombre desfallece con solo verlo.
Katso, hänen toivonsa pettää hänen; sillä koska hän hänen näkee, mukeltaneeko hän pois?
10 Nadie se atreve a despertarlo. ¿Entonces quién puede estar en pie delante de Mí?
Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni?
11 ¿Quién me dio primero a Mí, para que Yo le restituya? Todo lo que hay debajo del cielo es mío.
Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on.
12 No guardaré silencio acerca de sus miembros, ni de su gran fuerza ni de su excelente figura.
Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on.
13 ¿Quién levanta la primera capa de su envoltura y penetra a través de su doble coraza?
Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa?
14 ¿Quién abre la parte posterior de su boca rodeada de dientes espantosos?
Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri?
15 Sus fuertes escamas son su orgullo, cerradas entre sí como firme sello,
Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niinkuin sinetti.
16 tan unidas la una con la otra que ni el aire pasa entre ellas.
Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse.
17 Están soldadas, cada una a su vecina, trabadas entre sí, no se pueden separar.
Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa.
18 Su estornudo lanza destellos de luz. Sus ojos son como los párpados de la aurora.
Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niinkuin aamuruskon silmälaudat.
19 De la parte posterior de su boca salen llamaradas y se escapan centellas de fuego.
Hänen sunstansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat.
20 De sus fosas nasales sale vapor como el de una olla que hierve al fuego.
Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niinkuin kiehuvasta padasta ja kattilasta.
21 Su aliento enciende los carbones. Salen llamaradas de las partes posteriores de su boca.
Hänen henkensä on niinkuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos.
22 En su nuca se asienta la fuerza. Ante él cunde el terror.
Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa.
23 Los pliegues de su carne son compactos. Están firmes en él y no se mueven.
Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta.
24 Su corazón es duro como la piedra, como la piedra inferior de un molino.
Hänen sydämensä on kova niinkuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi.
25 Cuando se levanta, tiemblan los valientes, y por el quebrantamiento, retroceden.
Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole.
26 La espada no lo alcanza, ni la lanza, ni la lanceta, ni la flecha, ni la lanza arrojadiza.
Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta.
27 Para él el hierro es como pasto, y el bronce, madera carcomida.
Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta.
28 No lo ahuyentan las flechas. Las piedras de la honda le son como rastrojo.
Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niinkuin akanat.
29 Los garrotes le son como hojarasca. Se burla del brillo del arma arrojadiza.
Vasara on hänen edssänsä niinkuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä.
30 Por debajo tiene conchas puntiagudas, se extiende como un trillo sobre el lodo.
Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niinkuin sontatunkiolla.
31 Hace lo profundo del mar hervir como una olla. Lo convierte como una olla de ungüento.
Hän saattaa syvän meren kiehumaan niinkuin padan, ja liikuttaa yhteen niinkuin voiteen.
32 Detrás de él brilla una estela de agua como barba encanecida.
Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi.
33 Nada hay semejante a él sobre la tierra. Fue hecho exento de temor.
Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi.
34 Menosprecia todo lo elevado. Es rey de todos los hijos del orgullo.
Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas.
