Job 37
1 Por lo cual también se estremece mi corazón y salta fuera de su lugar.
"Niin, siitä vapisee sydämeni ja hypähtää paikoiltansa.
2 ¡Escuchen atentamente el trueno de su voz y el estruendo que sale de su boca!
Kuulkaa, kuulkaa hänen äänensä pauhinaa ja kohinaa, joka käy hänen suustansa.
3 Suelta sus relámpagos por debajo de todo el cielo, que llegan hasta los confines de la tierra.
Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla, lähettää leimauksensa maan ääriin asti.
4 Tras ellos ruge su voz. Truena ʼEL con voz majestuosa, y aunque sea oída su voz, no los detiene.
Sen kintereillä ärjyy ääni, hän korottaa väkevän äänensä jylinän, eikä hän säästä salamoitaan, äänensä raikuessa.
5 ʼEL truena con voz maravillosa y hace cosas que no podemos comprender.
Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee suuria tekoja, joita emme käsittää taida.
6 A la nieve dice: Cae a la tierra. También a la lluvia y al aguacero torrencial.
Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle.
7 Así hace que todo hombre se retire, para que todos los hombres reconozcan su obra.
Niin hän kytkee jokaiselta kädet, että kaikki ihmiset hänen tekonsa tietäisivät.
8 Las bestias se meten en lugar de descanso y permanecen en sus guaridas.
Pedot vetäytyvät piiloon ja pysyvät luolissansa.
9 De su cámara viene la tormenta y el frío de los vientos del norte.
Tähtitarhasta tulee tuulispää, pohjan ilmalta pakkanen.
10 Por el soplo de ʼEL se forma el hielo y se congelan las amplias aguas.
Jumalan henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat.
11 Carga de humedad la densa nube. Dispersa las nubes con sus relámpagos,
Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa välähtelevät ukkosvaarunsa.
12 que giran según su designio para cumplir sus órdenes sobre la superficie de la tierra habitada.
Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin päällä kaiken, mitä hän niille määrää.
13 Las hace venir, unas veces como azote, otras, a favor de su tierra y otras por misericordia.
Hän antaa niiden osua milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi.
14 Oh Job, escucha esto. Detente y considera las maravillas de ʼEL.
Ota tämä korviisi, Job; pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä.
15 ¿Sabes cuándo ʼEloah las establece y hace fulgurar la luz de su nube?
Tiedätkö, kuinka Jumala niillä tekonsa teettää ja kuinka hän antaa pilviensä leimausten loistaa?
16 ¿Conoces tú el equilibrio de las nubes, las obras prodigiosas de Aquél que es perfecto en conocimiento?
Käsitätkö pilvien punnituksen, hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä?
17 ¿Por qué están calientes tus ropas cuando la tierra está tranquila a causa del viento del sur?
Sinä, jonka vaatteet kuumenevat, kun maa on raukeana etelän helletuulesta,
18 ¿Extendiste con Él la bóveda celeste, sólida como un espejo fundido?
kaarrutatko sinä hänen kanssansa taivaan, joka on vahva kuin valettu kuvastin?
19 Muéstranos qué le diremos. Porque no podemos ordenar nuestras ideas a causa de las tinieblas.
Neuvo, mitä meidän on hänelle sanottava; pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään.
20 ¿Será necesario informarle lo que yo digo? ¿O debe un hombre desear que sea tragado?
Olisiko hänelle ilmoitettava, että tahtoisin puhua? Kukapa vaatisi omaa tuhoansa!
21 Ciertamente no es posible mirar la luz oscurecida por las nubes, pero un viento pasa, y la despeja.
Ja nyt: ei voida katsella valoa, joka kirkkaana loistaa, kun tuuli on puhaltanut puhdistaen taivaan.
22 Del norte asoma un dorado resplandor. ¡En ʼEloha hay una asombrosa majestad!
Pohjoisesta tulee kultainen hohde; Jumalan yllä on peljättävä valtasuuruus.
23 ¡ʼEL-Shadday, a Quien no alcanzamos! Exaltado en poder, Él no hará violencia a la equidad. Es abundante en justicia.
Kaikkivaltiasta emme saata käsittää, häntä, joka on suuri voimassa, joka ei oikeutta ja täydellistä vanhurskautta polje.
24 Por tanto, los hombres le temen. Él no estima a alguno que cree en su corazón ser sabio.
Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas."
