Job 31

1 Hice un pacto con mis ojos. ¿Cómo podría entonces fijar mi mirada en una doncella?

"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!

2 ¿Cuál sería la recompensa de ʼEloah desde arriba o la herencia de ʼEL-Shadday desde las alturas?

Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?

3 ¿No es la calamidad para el perverso, y el desastre para los que obran iniquidad?

Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.

4 ¿No observa Él mis caminos y cuenta todos mis pasos?

Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?

5 Si anduve con vanidad y mi pie se apresuró al engaño,

Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,

6 sea yo pesado en balanza justa, y conozca ʼEloah a mi integridad.

punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.

7 Si mi paso se apartó del camino, mi corazón se fue tras mis ojos o si alguna mancha se pegó a mis manos,

Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,

8 siembre yo y coma otro. Sea arrancada mi cosecha.

niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.

9 Si mi corazón fue seducido por una mujer y aceché a la puerta de mi prójimo,

Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,

10 muela mi esposa para otro y sobre ella se encorven otros.

niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;

11 Porque eso sería una lujuriosa perversidad y una iniquidad castigada por los jueces,

sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,

12 un fuego que consume hasta el Abadón, que arrancaría toda mi hacienda.

tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.

13 Si menosprecié el derecho de mi esclavo o de mi esclava, cuando ellos tenían una queja contra mí,

Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,

14 ¿qué haré cuando ʼEL me levante? ¿Qué le responderé cuando me llame a cuentas?

niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?

15 El que me formó en el vientre, ¿no lo formó también a él? ¿No nos formó el mismo en la matriz?

Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?

16 Si estorbé el anhelo de los pobres o hice desfallecer los ojos de la viuda,

Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?

17 o comí mi bocado a solas y el huérfano no comió de él,

Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?

18 aunque desde mi juventud creció conmigo como con un padre y lo guié desde el seno materno,

En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.

19 si vi a algún vagabundo sin ropas o algún menesteroso sin algo con lo cual cubrirse,

Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,

20 y sus órganos internos no me bendijeron al calentarse con el vellón de mis ovejas,

jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,

21 si alcé mi mano contra el huérfano cuando me vi apoyado en la puerta,

jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,

22 despréndase mi brazo del hombro y descoyúntese mi brazo de su hueso.

niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.

23 Porque temo el castigo de ʼEL, pues ante su majestad nada puedo hacer.

Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.

24 Si fijé mi confianza en el oro y al metal precioso dije: Tú eres mi esperanza,

Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',

25 si me complací por mis grandes riquezas y porque mi mano ganó mucho,

jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,

26 si miré al sol resplandeciente o a la luna que se desplazaba en su esplendor,

jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,

27 si mi corazón fue seducido en secreto y mi boca les envió un beso con la mano,

sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,

28 también sería iniquidad digna de castigo, por negar al ʼEL que está en lo alto.

niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.

29 ¿Me alegré de la ruina del que me aborrecía o salté de júbilo porque el mal cayó sobre él?

Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?

30 ¡No! Nunca dejé que mi boca pecara, ni al maldecir al enemigo, ni al hacer una imprecación para que muriera.

En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.

31 Decían los esclavos de mi casa: ¿Quién no se sació con su carne?

Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?

32 El forastero no pasaba la noche en la calle. Yo abría mis puertas al viajero.

Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.

33 Si encubrí mis transgresiones como Adán y oculté la iniquidad en mi seno

Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,

34 por temor a la muchedumbre, o porque el desprecio de la gente me intimidó y no salí a la puerta.

säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?

35 ¡Ojalá me escuchara! ¡Ciertamente aquí está mi firma! ¡Que ʼEL-Shadday me responda!

Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!

36 Ciertamente lo llevaría sobre mi hombro y me lo ataría a la cabeza como una corona.

Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.

37 Le rendiría cuenta de todos mis pasos, y como a un príncipe me acercaría ante Él.

Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.

38 Si mi tierra clama contra mí y lloran sus surcos junto a ella,

Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,

39 si comí su fruto sin pagar o afligí a sus labradores,

jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,

40 crezcan abrojos en lugar de trigo y cizaña en vez de cebada. Aquí terminan las palabras de Job.

niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.