Job 27

1 Job prosiguió su discurso:

Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:

2 ¡Vive ʼElohim, Quien quitó mi derecho, y ʼEL-Shadday, Quien amargó mi alma,

Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:

3 que mientras tenga aliento en mí, el hálito de ʼElohim en mis fosas nasales,

Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,

4 mis labios no hablarán perversidad, ni mi lengua pronunciará engaño!

Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.

5 Lejos de mí que les dé la razón. Hasta que expire no renunciaré a mi integridad.

Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.

6 Me aferraré a mi rectitud, y no la soltaré. Mi corazón no me reprochará en todos mis días.

Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.

7 Sea mi enemigo como el perverso y mi oponente como el injusto.

Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.

8 Porque ¿cuál es la esperanza del impío, aunque mucho robó, cuando ʼElohim le quite su vida?

Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?

9 ¿Escuchará ʼElohim su clamor cuando le caiga la angustia?

Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?

10 ¿Se deleitó en ʼEL-Shadday? ¿Invocó a ʼElohim en todo tiempo?

Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?

11 Los instruiré a ustedes en cuanto al poder de ʼElohim. No ocultaré lo relacionado con ʼEL-Shadday.

Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.

12 Si todos ustedes lo observaron, ¿por qué entonces actúan como necios?

Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?

13 Esta es la parte de ʼElohim para el perverso y la herencia que los opresores reciben de ʼEL-Shadday:

Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:

14 Aunque sus hijos se multipliquen, serán para la espada, y sus pequeños no tendrán suficiente pan.

Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.

15 Los que le sobrevivan, los sepultará la pestilencia, y sus viudas no los llorarán.

Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.

16 Aunque amontone plata como polvo y apile ropa como barro,

Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,

17 las amontonarás, pero el justo las vestirá, y los inocentes se repartirán la plata.

Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.

18 Edificó su casa como la telaraña o como enramada de guardián.

Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.

19 El perverso se acuesta rico, pero no volverá a serlo. Abre sus ojos, y no existe su riqueza:

Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.

20 De día lo asaltan los terrores como aguas, de noche lo arrebata la tormenta.

Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.

21 Un viento del este la levanta. La arranca de su vivienda, y se va.

Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.

22 Porque se lanzará sobre él y no perdonará, lo echará y no lo perdonará, aunque ciertamente trate de huir de su poder.

Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.

23 ʼElohim [hace] que los hombres batan las manos contra él y lo saquen de su lugar con silbidos.

Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.