Job 21
1 Entonces Job respondió:
Job vastasi ja sanoi:
2 Escuchen con atención mis palabras, y que sea esto el consuelo que me den.
Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
3 Tolérenme mientras hablo, y después que hable, búrlense.
Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
4 ¿Me quejo ante un hombre? ¿Por qué no se debe impacientar mi espíritu?
Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
5 Mírenme, asómbrense y coloquen la mano sobre su boca.
Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
6 Cuando lo recuerdo me asombro, y el horror estremece mi carne.
Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
7 ¿Por qué viven los perversos, envejecen y son poderosos?
Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
8 Sus descendientes se establecen con ellos y ante ellos. Sus hijos están ante ellos.
Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
9 Sus casas están libres de temor. No tienen azote de ʼElohim sobre ellos.
Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
10 Su toro fecunda sin fallar, sus vacas paren y no pierden crías.
Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
11 Sueltan a sus pequeños como manada y sus hijos andan saltando.
Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
12 Cantan al son del tamboril y el arpa. Se regocijan con el sonido de la flauta.
He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin. (Sheol h7585)
14 Ellos dicen a ʼElohim: Apártate de nosotros. Ni siquiera deseamos el conocimiento de tus caminos.
Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
15 ¿Quién es ʼEL-Shadday para que le sirvamos, y de qué nos aprovecha que le supliquemos?
Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
16 Ciertamente, la prosperidad de ellos no está en sus propias manos. El consejo de los perversos esté lejos de mí.
Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
17 ¿Cuántas veces es apagada la lámpara de los perversos, o su calamidad cae sobre ellos, o ʼElohim les reparte destrucción en su ira?
Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
18 ¿Son como concha de grano trillado llevada por el viento, y como pasto que arrebata la tormenta?
Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
19 Ustedes dicen: ʼElohim guarda la perversidad del hombre para sus hijos. ¡Que ʼElohim le retribuya para que aprenda!
Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
20 ¡Vean sus ojos su ruina, y beba él mismo de la ira de ʼEL-Shadday!
Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
21 Pues después que muera y acabe la cuenta de sus meses, ¿qué le importa su familia?
Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
22 ¿Puede alguno enseñar conocimientos a ʼElohim, puesto que Él juzga a los que están en las alturas?
Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
23 Un hombre muere en la plenitud de su vigor, completamente tranquilo y en paz,
Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
24 con las cavidades internas llenas de grasa y la médula de sus huesos bien nutrida.
Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
25 Otro muere con el alma amargada, sin comer jamás con gusto.
Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
26 Juntamente están tendidos en el polvo, y los gusanos los cubren.
Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
27 Ciertamente conozco los pensamientos de ustedes, y sus estratagemas contra mí.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
28 Sé que dicen: ¿Dónde está la casa del que era poderoso, y la vivienda en la cual vivían los perversos?
Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
29 ¿Por qué no lo preguntan a los viajeros, ni han consultado su respuesta?
Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
30 Porque el perverso es preservado en el día de la calamidad, y se lo excluye del día de la ira.
Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
31 ¿Quién le denuncia en la cara su camino? Y lo que hizo, ¿quién se lo retribuye?
Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
32 Porque es conducido al sepulcro, y sobre su tumba se hará vigilancia,
Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
33 y junto a la tumba magnífica se monta guardia. Así, tras él, todo el mundo desfila, y adelante de él, otros sinnúmero.
Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
34 ¿Cómo pueden ustedes consolarme con palabras vacías y fútiles, puesto que en sus respuestas solo hay falsedad?
Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
