Job 20
1 Entonces Sofar naamatita respondió:
Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2 Ciertamente mis pensamientos me impulsan a responder, a causa de mi agitación interna.
"Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.
3 Oí una reprensión que me afrenta, y el espíritu de mi entendimiento hace que responda.
Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.
4 ¿No sabes que desde la antigüedad, desde cuando el hombre fue puesto en la tierra,
Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?
5 el triunfo de los perversos es efímero, y la alegría del impío es momentánea?
Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.
6 Aunque su altivez suba hasta el cielo, y su cabeza toque las nubes,
Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,
7 como su estiércol perecerá para siempre. Los que lo veían preguntarán: ¿Dónde está?
katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?
8 Se esfumará como un sueño, y no será hallado. Se disipará como visión nocturna.
Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.
9 El ojo que lo miraba ya no lo verá, ni su lugar volverá a contemplarlo.
Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
10 Tendrá que devolver sus riquezas. Sus hijos pedirán el favor de los pobres.
Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.
11 Sus huesos aún llenos de vigor juvenil se acostarán con él en el polvo.
Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.
12 Aunque la maldad sea dulce en su boca, la oculte debajo de su lengua,
Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,
13 la retenga y no la quiera soltar, y la mantenga en su paladar,
säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,
14 su comida se pudrirá en sus intestinos. Veneno de víboras hay dentro de él.
niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
15 Devoró riquezas, pero las vomitará. ʼElohim las sacará de su sistema digestivo.
Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
16 Chupará el veneno de la víbora, y la lengua de la serpiente lo matará.
Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.
17 No verá los arroyos que fluyen, los torrentes que fluyen leche y miel.
Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.
18 Devolverá el fruto de su labor sin tragarlo, y no disfrutará el lucro de su negocio,
Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.
19 porque oprimió y desamparó al pobre, y se apoderó de casas que no construyó.
Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.
20 Porque su sistema digestivo no conoció la tranquilidad, nada retendrá de lo que más codiciaba.
Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.
21 Por cuanto nada escapó a su rapacidad, su prosperidad no será duradera.
Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.
22 En la plenitud de su abundancia sufrirá estrechez. La mano de todo el que sufre se levantará contra él.
Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.
23 Cuando en su estómago ya no entre más, ʼElohim enviará sobre él el furor de su ira, y la hará llover sobre él mientras come.
Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
24 Huirá de las armas de hierro, pero lo traspasará una flecha de bronce.
Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;
25 Si logra sacarse la flecha, ciertamente le sale por la espalda. ¡Ciertamente, la punta reluciente sale de su hiel! Sobre él se vienen terrores.
kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
26 Toda la tenebrosidad está reservada para sus tesoros. Un fuego no atizado los devorará, y consumirá lo que quede en su vivienda.
kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
27 El cielo revelará su iniquidad, y la tierra se levantará contra él.
Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.
28 Las riquezas de su casa se perderán. Serán arrasadas en el día de su furor.
Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.
Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."
