Job 18
1 Entonces Bildad suhita respondió:
Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 ¿Hasta cuándo tenderás trampa con palabras? Recapacita, y después hablemos.
"Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
3 ¿Por qué somos considerados como animales y como torpes ante ti?
Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
4 Tú, que te desgarras en tu furor, ¿será abandonada la tierra por tu causa, o serán removidas las peñas de su sitio?
Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
5 Ciertamente la luz de los impíos es apagada, y la luz de su fuego no resplandece.
Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
6 La luz de su vivienda está oscura, porque su lámpara es apagada.
Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
7 Los pasos de su vigor son acortados, y su propio designio lo derribará.
Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
8 Porque sus propios pies lo echarán en la red y deambula en la maraña.
Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
9 Una trampa lo atrapa por el talón, y se aferra la trampa contra él.
Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
10 Una trampa está oculta en la tierra para él, y una trampa lo espera en el sendero.
hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
11 De todas partes lo asaltan los terrores y lo hostigan a cada paso.
Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
12 Su vigor se desgasta por el hambre, y la calamidad está lista a su lado.
Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
13 La enfermedad carcome su piel, y el primogénito de la muerte devora sus miembros.
Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
14 Su confianza será removida de su vivienda, y él será arrastrado ante el rey de los espantos.
Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
15 El fuego estará en su casa, y azufre será esparcido sobre su vivienda.
Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
16 Desde abajo se secan sus raíces, y desde arriba se marchita su ramaje.
Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
17 Su recuerdo desaparece de la tierra, y ya no tendrá nombre en las calles.
Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
18 De la luz es empujado a la oscuridad, y es echado fuera del mundo.
Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
19 No tiene futuras generaciones ni descendiente en su pueblo, ni sobreviviente en sus viviendas.
Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
20 Los que vienen del oeste se asombran de su destino, y los que viven en el este se aterrorizan de espanto.
Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
21 Ciertamente así son las moradas del perverso, y tal el lugar del que no conoce a ʼElohim.
Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."
