2 Samuel 22
1 David pronunció las palabras de este cántico a Yavé el día cuando Yavé lo libró de la mano de Saúl y de todos sus enemigos:
Ja Daavid puhui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin vallasta. Hän sanoi:
2 Yavé es mi Roca, mi Fortaleza, y mi Libertador.
"Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani!
3 ʼElohim es mi Roca, en Quien me refugio, Mi Escudo y el Fuerte de mi salvación, Mi alto Refugio y mi Salvador. De la violencia me libraste.
Jumala, minun vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi, varustukseni ja pakopaikkani, sinä pelastajani, joka pelastat minut väkivallasta!
4 Invoco a Yavé, Quien es digno de ser alabado Y soy salvo de mis enemigos.
'Ylistetty olkoon Herra' -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
5 Me rodearon ondas de muerte Y torrentes de perversidad me aterraron.
Sillä kuoleman aallot piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut. (Sheol h7585)
7 En mi angustia invoqué a Yavé. Invoqué a mi ʼElohim. Oyó mi voz desde su Templo, Y mi grito de auxilio llegó a sus oídos.
Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa, Jumalaani minä rukoilin; ja hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, minun huutoni kohosi hänen korviinsa.
8 La tierra fue conmovida y tembló. Se conmovieron los cimientos del cielo. Se estremecieron porque Él se airó.
Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
9 Humo subió de su nariz Y de su boca salió un fuego abrasador Que encendió brasas.
Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
10 Inclinó los cielos, Y descendió con espesa oscuridad debajo de sus pies.
Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
11 Cabalgó sobre un querubín y voló. Voló sobre las alas del viento.
Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän näkyi tuulen siipien päältä.
12 Puso oscuridad alrededor de Él como escondedero, Oscuridad de aguas y densos nubarrones.
Ja hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, synkät vedet, paksut pilvet.
13 Con el resplandor de su Presencia se encendieron brasas.
Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, hehkuivat palavat hiilet.
14 Yavé tronó desde el cielo, ʼElyón dio su voz.
Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua.
15 Disparó sus flechas y los dispersó. Lanzó relámpagos, y los destruyó.
Hän lennätti nuolia ja hajotti heidät, salamoita, ja kauhistutti heidät.
16 Entonces aparecieron los torrentes de las aguas Y quedaron descubiertos los cimientos del mundo a la reprensión de Yavé Por el soplo del aliento de su nariz.
Silloin meren syvyydet tulivat näkyviin, maanpiirin perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen vihansa hengen puuskauksesta.
17 Envió desde lo alto y me tomó. Me sacó de entre las aguas caudalosas.
Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.
18 Me libró de un poderoso enemigo, Y de los que me aborrecían, Aunque eran más fuertes que yo.
Hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
19 Me enfrentaron en el día de mi quebranto, Pero Yavé fue mi Apoyo
He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
20 Y me sacó a lugar espacioso. Me libró, porque se agradó de mí.
Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
21 Yavé me premió según mi rectitud Y recompensó la pureza de mis manos,
Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan; minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
22 Porque guardé los caminos de Yavé Y no me aparté impíamente de mi ʼElohim.
Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
23 Pues todos sus Preceptos estuvieron delante de mí, Y no me aparté de sus Estatutos.
Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä poikkea hänen käskyistänsä.
24 Fui recto ante Él Y me guardé de mi maldad.
Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
25 Yavé me recompensó según mi rectitud Según la pureza de mis manos ante Él.
Sentähden Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.
26 Con el misericordioso te muestras misericordioso, Y recto con el hombre íntegro.
Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta sankaria kohtaan nuhteeton;
27 Limpio te muestras con el limpio, Y sagaz con el perverso.
puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
28 Tú salvas al pueblo afligido, Pero tus ojos están sobre los altivos para humillarlos.
Ja sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.
29 ¡Tú eres mi Lámpara, oh Yavé! ¡Oh Yavé, Tú alumbras mi oscuridad!
Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni; Herra valaisee minun pimeyteni.
30 Porque contigo puedo asaltar un ejército. Con mi ʼElohim puedo saltar sobre un muro.
Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan, Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
31 En cuanto a ʼEL, perfecto es su camino, Y acrisolada es la Palabra de Yavé. ʼEL es Escudo a todos los que se refugian en Él.
Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
32 Porque ¿quién es ʼEL, excepto Yavé? ¿Y cuál roca hay además de nuestro ʼElohim?
Sillä kuka muu on Jumala paitsi Herra, ja kuka muu on pelastuksen kallio paitsi meidän Jumalamme?
33 ʼEL es el que me ciñe de vigor Y perfecciona mi camino.
se Jumala, joka on minun vahva turvani ja johdattaa nuhteetonta hänen tiellänsä,
34 ʼEL hace que mis pies sean como los de venados Y me establece en mis alturas.
tekee hänen jalkansa nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
35 El que adiestra mis manos para la batalla Y mis brazos para tensar el arco de bronce.
joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään.
36 Me diste también el escudo de tu salvación Y me engrandeció tu benignidad.
Sinä annat minulle pelastuksen kilven; ja kun sinä kuulet minun rukoukseni, teet sinä minut suureksi.
37 Ensanchas mis pasos debajo de mí, Y no resbalan mis pies.
Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
38 Perseguí a mis enemigos y los destruí, Y no regresé hasta que fueron acabados.
Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun.
39 Los destruí, los destrocé para que no se levanten. Cayeron bajo mis pies.
Minä lopetan heidät ja murskaan heidät, niin etteivät enää nouse; he sortuvat minun jalkojeni alle.
40 Pues Tú me dotaste de fuerza para la batalla. Doblegaste a mis enemigos debajo de mí.
Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
41 También hiciste que mis enemigos me volvieran la espalda, Para que yo destruya a los que me aborrecen.
Sinä ajat minun viholliseni pakoon, vihamieheni minä hukutan.
42 Clamaron, y no hubo quien salvara. Aun [clamaron] a Yavé, pero no los escuchó.
He katselevat, mutta pelastajaa ei ole, katsovat Herran puoleen, mutta hän ei heille vastaa.
43 Los molí como polvo de la tierra. Los pisé y los trituré como el lodo de las calles.
Minä survon heidät maan tomuksi, kadun loaksi minä heidät poljen ja tallaan.
44 Tú me libraste de las contiendas de mi pueblo. Me guardaste para ser jefe de naciones. Pueblo que yo no conocía me sirvió.
Sinä pelastat minut kansani riidoista, sinä varjelet minua, niin että tulen pakanain pääksi; kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.
45 Los hijos de extranjeros se someten a mí. Al oír de mí, me obedecen.
Muukalaiset minua mielistelevät; jo korvan kuulemalta he tottelevat minua.
46 Los extranjeros se debilitan Y salen temblorosos de sus encierros.
Muukalaiset masentuvat; he tulevat vyöttäytyneinä varustuksistansa.
47 ¡Viva Yavé! ¡Bendita sea mi Roca! ¡Engrandecido sea ʼElohim, la Roca de mi salvación!
Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty Jumala, minun pelastukseni kallio,
48 El ʼEL que ejecuta venganza por mí, Y somete pueblos a mí.
Jumala, joka hankkii minulle koston ja laskee kansat minun valtani alle;
49 El que también me saca de entre los enemigos, Y aun me exalta por encima de los que se levantan contra mí.
sinä, joka vapahdat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
50 Por tanto yo te alabaré, oh Yavé, entre las naciones. Cantaré alabanzas a tu Nombre.
Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta;
51 Él engrandece las victorias de su rey, Y muestra misericordia a su ungido: A David y a sus descendientes para siempre.
sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja osoitat armoa voidellullesi, Daavidille, ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti."
