Salmos 132
1 Una canción de ascensos. Yahvé, recuerda a David y toda su aflicción,
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
2 cómo juró a Yahvé, y se lo juró al Poderoso de Jacob:
Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
3 “Seguramente no entraré en la estructura de mi casa, ni subir a mi cama;
En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
4 No daré sueño a mis ojos, o sueño a mis párpados,
En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
5 hasta que encuentre un lugar para Yahvé, una morada para el Poderoso de Jacob”.
Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
6 He aquí que lo hemos oído en Efrata. Lo encontramos en el campo de Jaar.
Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
7 “Entraremos en su morada. Nos postraremos ante su escabel”.
Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
8 Levántate, Yahvé, a tu lugar de descanso, y el arca de tu fuerza.
Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
9 Que tus sacerdotes se revistan de justicia. ¡Que tus santos griten de alegría!
Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
10 Por tu siervo David, no apartes el rostro de tu ungido.
Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
11 Yahvé ha jurado a David en verdad. No se apartará de él: “Pondré el fruto de tu cuerpo en tu trono.
Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
12 Si tus hijos cumplen mi pacto, mi testimonio que les enseñaré, sus hijos también se sentarán en tu trono para siempre”.
Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
13 Porque Yahvé ha elegido a Sión. Él la ha deseado para su habitación.
Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
14 “Este es mi lugar de descanso para siempre. Viviré aquí, pues lo he deseado.
Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
15 Bendeciré abundantemente su provisión. Satisfaré a sus pobres con pan.
Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
16 También vestiré a sus sacerdotes con la salvación. Sus santos gritarán de alegría.
Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
17 Haré brotar allí el cuerno de David. He ordenado una lámpara para mi ungido.
Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
18 vestiré de vergüenza a sus enemigos, pero en él mismo, su corona brillará”.
Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
