< Proverbios 18 >
1 El hombre que se aísla persigue el egoísmo, y desafía todo buen juicio.
Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
2 El necio no se deleita en el entendimiento, pero sólo para revelar su propia opinión.
Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3 Cuando llega la maldad, llega también el desprecio, y con la vergüenza viene la desgracia.
Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4 Las palabras de la boca del hombre son como aguas profundas. La fuente de la sabiduría es como un arroyo que fluye.
Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5 Ser parcial con las caras de los malvados no es bueno, ni para privar a los inocentes de la justicia.
Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6 Los labios de un necio entran en disputa, y su boca invita a los golpes.
Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7 La boca del necio es su perdición, y sus labios son una trampa para su alma.
Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8 Las palabras de un chismoso son como bocados delicados: bajan a lo más íntimo de la persona.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9 El que es flojo en su trabajo es hermano de aquel que es maestro de la destrucción.
Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10 El nombre de Yahvé es una torre fuerte: los justos corren hacia él, y están a salvo.
Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11 La riqueza del rico es su ciudad fuerte, como un muro inescalable en su propia imaginación.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12 Antes de la destrucción, el corazón del hombre es orgulloso, pero antes del honor está la humildad.
Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13 El que responde antes de escuchar, que es una locura y una vergüenza para él.
Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14 El espíritu del hombre lo sostendrá en la enfermedad, pero un espíritu aplastado, ¿quién puede soportarlo?
Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15 El corazón del que discierne obtiene conocimiento. El oído del sabio busca el conocimiento.
Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16 El regalo de un hombre le da cabida, y lo lleva ante los grandes hombres.
Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17 El que defiende su causa primero parece tener razón. hasta que llega otro y lo interroga.
Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18 El lote resuelve las disputas, y mantiene separados a los fuertes.
Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19 Un hermano ofendido es más difícil que una ciudad fortificada. Las disputas son como los barrotes de una fortaleza.
Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20 El estómago del hombre se llena con el fruto de su boca. Con la cosecha de sus labios está satisfecho.
Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21 La muerte y la vida están en poder de la lengua; los que la aman comerán su fruto.
Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22 Quien encuentra una esposa, encuentra algo bueno, y obtiene el favor de Yahvé.
Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23 Los pobres piden clemencia, pero los ricos responden con dureza.
Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24 Un hombre con muchos compañeros puede arruinarse, pero hay un amigo que está más cerca que un hermano.
Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.