< Proverbios 13 >
1 Un hijo sabio escucha la instrucción de su padre, pero un burlón no escucha la reprimenda.
Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
2 Por el fruto de sus labios, el hombre disfruta de las cosas buenas, pero los infieles ansían la violencia.
Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
3 El que guarda su boca guarda su alma. El que abre mucho los labios se arruina.
Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
4 El alma del perezoso desea y no tiene nada, pero el deseo de los diligentes será plenamente satisfecho.
Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
5 El hombre justo odia la mentira, pero un hombre malvado trae vergüenza y desgracia.
Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
6 La justicia guarda el camino de la integridad, pero la maldad derriba al pecador.
Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
7 Hay quienes pretenden ser ricos, pero no tienen nada. Hay algunos que fingen ser pobres, pero tienen grandes riquezas.
Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
8 El rescate de la vida de un hombre es su riqueza, pero los pobres no escuchan las amenazas.
Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
9 La luz de los justos brilla con fuerza, pero la lámpara de los malvados se apaga.
Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
10 La soberbia sólo genera peleas, pero la sabiduría está en las personas que aceptan los consejos.
Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
11 La riqueza obtenida de forma deshonesta se desvanece, pero el que recoge a mano lo hace crecer.
Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
12 La esperanza postergada enferma el corazón, pero cuando el anhelo se cumple, es un árbol de la vida.
Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
13 Quien desprecia la instrucción lo pagará, pero el que respeta una orden será recompensado.
Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
14 La enseñanza de los sabios es un manantial de vida, para alejarse de las trampas de la muerte.
Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
15 El buen entendimiento gana el favor, pero el camino de los infieles es duro.
Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
16 Todo hombre prudente actúa desde el conocimiento, pero un tonto expone la locura.
Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
17 Un mensajero malvado cae en problemas, pero un enviado de confianza consigue la curación.
Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
18 La pobreza y la vergüenza llegan al que rechaza la disciplina, pero el que hace caso a la corrección será honrado.
Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
19 El anhelo cumplido es dulce para el alma, pero los tontos detestan apartarse del mal.
Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
20 El que camina con los sabios se hace sabio, pero el compañero de los tontos sufre daños.
Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
21 La desgracia persigue a los pecadores, pero la prosperidad recompensa a los justos.
Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
22 Un buen hombre deja una herencia a los hijos de sus hijos, pero la riqueza del pecador se almacena para el justo.
Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
23 En los campos de los pobres hay abundancia de alimentos, pero la injusticia la barre.
Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
24 El que ahorra la vara odia a su hijo, pero quien lo ama tiene cuidado de disciplinarlo.
Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
25 El justo come para satisfacer su alma, pero el vientre de los malvados pasa hambre.
Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.