< Job 34 >
1 Además, Eliú respondió,
Ja Elihu vielä sanoi:
2 “Escuchad mis palabras, sabios. Escúchame, tú que tienes conocimiento.
Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
3 Porque el oído prueba las palabras, como el paladar prueba la comida.
Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
4 Escojamos para nosotros lo que es correcto. Conozcamos entre nosotros lo que es bueno.
Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
5 Porque Job ha dicho: “Soy justo”, Dios me ha quitado el derecho.
Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
6 A pesar de mi derecho se me considera un mentiroso. Mi herida es incurable, aunque estoy sin desobediencia’.
Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
7 Qué hombre es como Job, que bebe el desprecio como el agua,
Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
8 que va en compañía de los obreros de la iniquidad, y camina con los hombres malvados?
Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
9 Porque él ha dicho: “De nada le sirve al hombre para que se deleite con Dios”.
Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
10 “Por tanto, escuchadme, hombres de entendimiento: lejos de Dios, que haga la maldad, del Todopoderoso, para que cometa iniquidad.
Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
11 Porque el trabajo de un hombre se lo devolverá, y haz que cada uno encuentre según sus caminos.
Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
12 Sí, ciertamente, Dios no hará maldad, ni el Todopoderoso pervertirá la justicia.
Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
13 ¿Quién lo puso a cargo de la tierra? ¿O quién lo ha designado sobre el mundo entero?
Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
14 Si pone su corazón en sí mismo, si reuniera para sí su espíritu y su aliento,
Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
15 toda la carne perecería junta, y el hombre volvería a convertirse en polvo.
Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
16 “Si ahora tienes entendimiento, escucha esto. Escucha la voz de mis palabras.
Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
17 ¿Debe gobernar incluso quien odia la justicia? ¿Condenarás al que es justo y poderoso,
Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
18 que dice a un rey: “¡Vil! o a los nobles, “¡malvados!”?
Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
19 No respeta las personas de los príncipes, ni respetar a los ricos más que a los pobres, porque todos son obra de sus manos.
Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
20 En un momento mueren, incluso a medianoche. El pueblo se estremece y fallece. A los poderosos se les quita la mano.
Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
21 “Porque sus ojos están en los caminos del hombre. Él ve todas sus salidas.
Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
22 No hay oscuridad, ni tinieblas espesas, donde los obreros de la iniquidad pueden esconderse.
Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
23 Porque no necesita considerar más a un hombre, que debe ir ante Dios en el juicio.
Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
24 El rompe en pedazos a los hombres poderosos de una manera que no se puede descubrir, y pone a otros en su lugar.
Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
25 Por eso toma conocimiento de sus obras. Él los derriba en la noche, para que sean destruidos.
Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
26 Los golpea como hombres malvados a la vista de los demás;
Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
27 porque se apartaron de seguirlo, y no prestaba atención a ninguna de sus formas,
Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
28 de modo que hicieron llegar a él el clamor de los pobres. Oyó el clamor de los afligidos.
Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
29 Cuando da tranquilidad, ¿quién puede entonces condenar? Cuando esconde su rostro, ¿quién puede verlo entonces? Está sobre una nación o un hombre por igual,
Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
30 para que no reine el hombre impío, para que no haya nadie que engañe al pueblo.
Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
31 “Porque ¿ha dicho alguno a Dios, ‘Soy culpable, pero no ofenderé más.
Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
32 Enséñame lo que no veo. Si he hecho iniquidad, no la haré más’?
Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
33 ¿Será su recompensa como deseas, que la rechaces? Porque tú debes elegir, y no yo. Por lo tanto, habla de lo que sabes.
Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
34 Los hombres de entendimiento me dirán, sí, todo sabio que me escuche:
Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
35 “Job habla sin conocimiento. Sus palabras carecen de sabiduría”.
Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
36 Deseo que Job sea juzgado hasta el final, a causa de su respuesta como hombres malvados.
Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
37 Porque añade la rebelión a su pecado. Aplaude entre nosotros, y multiplica sus palabras contra Dios”.
Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.